Ammattikorkeakouluihin haettiin viimevuotista enemmän 1.4. päättyneessä kevään yhteishaussa. Sosiaali- ja terveysala piti paikkansa vetovoimaisimpana koulutusalana, mutta myös tekniikan alan koulutusten vetovoima kasvoi. Myös alle 21-vuotiaiden hakijoiden määrä kääntyi kasvuun.

Ammattikorkeakoulujen tutkinto-ohjelmiin oli kevään toisessa yhteishaussa yhteensä 92 000 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 75 000. Hakijamäärä kasvoi edellisvuodesta 7 000 hakijalla eli 8 prosenttia. Kasvu oli erityisen suurta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa, joihin hakijamäärä kasvoivat 39 prosenttia eli yli 10 000 hakijaan.

Ammattikorkeakouluilla oli yhteishaussa haussa 24 600 aloituspaikkaa. Korkeakouluihin haki kaikkiaan 151 700 hakijaa.

Hakijoista 75 prosenttia oli hakumenettelyssä ensikertalaisena kohdeltavia. Heillä ei siis ole korkeakoulututkintoa tai voimassa olevaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta ja heillä ei ole ollut tällaista opiskeluoikeutta aiemmin. 

Hakijoiden lisääntynyt kiinnostus kertoo ihmisten tulevaisuuden uskosta. Korkeakoulutus on parasta turvaa muuttuvassa maailmassa ja työmarkkinoilla, kommentoi Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Hakijoista 61 prosenttia oli naisia. Sukupuolijakauma ei muuttunut. Ammattikorkeakoulujen koulutusalat ovat jakautuneet voimakkaasti miesvaltaisiin tekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksiin (71 % miehiä) ja naisvaltaisiin sosiaali- ja terveysaloihin (82 %). 

Vetovoimaisin oli Laurea-ammattikorkeakoulu, johon oli 6,3 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Hakijamääräänsä eniten sekä suhteellisesti että määrällisesti nosti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, joka kasvatti hakijamääräänsä 42 prosenttia. Hakijamäärältä suosituin ammattikorkeakoulu haussa oli Metropolia-ammattikorkeakoulu. 

Sosiaali- ja terveysala vetovoimaisin, myös tekniikan hakijamäärät kasvussa 

Ammattikorkeakoulujen vetovoimaisin koulutusala oli edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysala, johon haki yhteensä 41 000 hakijaa. Suosituimpiin aloihin kuuluivat muun muassa terveysalan erikoisalojen koulutukset: ensihoitaja, kätilö ja terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja sosionomit.  

– On positiivista, että sosiaali- ja terveysalaan kohdistuvat haasteet eivät vaikuta alan vetovoimaan.  Sosiaali- ja terveysala tarvitsee tulevaisuudessakin osaavia ja motivoituneita työntekijöitä, jotka vastaavat omalta osaltaan tulevaisuuden muutostarpeisiin, toteaa Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén Savonia-ammattikorkeakoulusta. 

Myös ammattikorkeakoulujen muiden suurten alojen, eli tekniikan ja liiketalouden, hakijamäärät kasvoivat. Liiketalouden koulutusohjelmiin haki 24 000 hakijaa ja tekniikan koulutuksiin 18 500 hakijaa. Erityisen positiivista on tekniikan koulutusten hakijamäärien kasvu, sillä alan vetovoima on ollut laskusuunnassa viime vuosina. Tekniikan koulutusten hakijamäärä kasvoi yli 3000 hakijalla. 

Nuorten hakijoiden määrä kasvanut edellisvuodesta 

Kevään haussa erityisesti nuorten, alle 21-vuotiaiden, hakijoiden määrä kasvoi ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa 300 hakijalla edellisvuoteen verrattuna. Nuorten hakijoiden määrä on ollut ammattikorkeakouluissa laskussa aiempina vuosina.  

– On hienoa nähdä, että ammattikorkeakoulujen tiivistynyt yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa on johtamassa nopeampaan hakeutumiseen korkeakoulutukseen. Suunta tukee kansallista tavoitetta saada korkeakoulutettuja aiempaa nuorempina työelämään, kommentoi Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hakeneista ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 53 prosenttia ja lukiotaustaisia 57 prosenttia. Aiempi korkeakoulututkinto oli 9 prosentilla hakijoista. Ensisijaisissa hakijoissa selkeä enemmistö on kuitenkin ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden hakijoiden määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan hakeneista valtaosalla on taustalla aikaisempi korkeakoulututkinto. 

Ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvoi englanninkielisissä koulutuksissa 

Korkeakoulujen kevään yhteishaku jakautui tänä vuonna kahteen erilliseen hakuun, joista tammikuussa järjestetyssä ensimmäisessä haussa haettavana olivat vieraskieliset koulutukset. Ammattikorkeakoulujen englanninkielisiin koulutusohjelmiin oli kevään 2020 yhteishaussa noin 11 000 hakijaa, joista ulkomaalaisia hakijoita oli noin 7 000. Ulkomaalaisten hakijoiden määrä vieraskielisissä ohjelmissa kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 2 000 hakijalla. Ammattikorkeakouluilla oli kevään ensimmäisessä yhteishaussa avoinna 3 183 aloituspaikkaa tutkintokoulutukseen.

– Ammattikorkeakoulut ovat erittäin tyytyväisiä ulkomaalaisten hakijoiden määrän kehitykseen. Suomessa halutaan panostaa työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon ja tämä tulos kertoo ammattikorkeakoulujen onnistuneesta panostamisesta hyvään tavoitteeseen, kommentoi Arenen kansainvälisyysvaliokunnan puheenjohtaja, Centria-ammattikorkeakoulun rehtori Kari Ristimäki.  

Ristimäki toivoo, että hakijoista mahdollisimman moni pääsee aloittamaan opintonsa ajallaan ensi syksynä koronaepidemiasta huolimatta. 

Uutisen tiedot on kerätty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta 2.4. klo 11.00 www.vipunen.fi