Uusi lukuvuosi alkoi odottavissa tunnelmissa, kun uutiset kertoivat koronaviruksen uudesta leviämisestä Suomessa. Viime keväänä korkeakoulut ja oppilaitokset sulkivat ovensa koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Nyt palaamme osittain kampuksilla, mutta jatkamme osittain etätyössä ja -oppimisessa. Opetuksen suunnittelua tehdään pitkäjänteisesti. Parhaillaan teemme opetuksen toteuttamissuunnitelmia kevätlukukaudelle huomioiden erilaiset skenaariot pandemian etenemisestä. Toivotaan, että myös työelämäharjoittelu pystytään toteuttamaan suunnitellusti ja siten varmistamaan opintojen eteneminen.

Ammattikorkeakouluissa tehdään joka päivä toimenpiteitä, joilla varmistetaan koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- sekä innovaatiotoiminnan turvallinen toiminta kampuksilla. Ammattikorkeakoulut toimivat vastuullisesti huomioiden oppimis- ja työympäristöjen turvallisuuden. Samaan aikaan tunnistamme sen tosiasian, että opiskelija- ja henkilöstömäärän kasvu lisää koronatartunnan riskiä. Yhteiskuntamme ei voi kuitenkaan olla suljettu eikä ammattikorkeakoulu voi kovin pitkää aikaa toimia suljetuin kampuksin. 

Ammattikorkeakouluissa keskeistä on tukea opiskelijoiden opintojen etenemistä ja työllistymistä. Viranomaisohjeita kuunnellen opiskelijoille pyritään tarjoamaan kampuksilla lähiopetusta niissä oppikokonaisuuksissa, joissa kontaktiopetus on merkityksellistä. Ammattikorkeakoulujen työelämäläheinen oppiminen vaatii tekemistä ja käytäntöä. Oppiminen tarvitsee yhteisön, joka on joko fyysinen ja/tai virtuaalinen. Opettajien ja koko korkeakouluyhteisön ammattitaidolla ja hyvällä yhteissuunnittelulla huomioidaan oppimisen ja oppijoiden erilaiset tarpeet. 

Lisää aloituspaikkoja ja jatkuvaa oppimista

Syksyllä alkavien koulutuksen aloituspaikkoja lisättiin merkittävästi. Ammattikorkeakoulun perustutkintoon johtavassa koulutuksessa aloitti 5600 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2019. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita aloitti 1200 opiskelijaa enemmän kuin edellisvuotena. Ammattikorkeakoulut reagoivat kesällä nopeasti aloituspaikkojen lisäämiseen. Ajurina nopeaan opiskelijamäärän kasvattamiseen olivat hakijasuma sekä nuorten korkea työttömyys. Samalla ammattikorkeakoulut toteuttavat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota, jossa Suomen tavoitteena on olla maailman osaavin kansakunta 2030.

Tutkintokoulutuksen rinnalle on noussut nopeatempoisempi jatkuva oppiminen.  Syksyllä alkavissa opiskelijaryhmissä on runsaasti avoimen ammattikorkeakoulun opintoja suorittavia opiskelijoita, joista suuri osa polkuopintoja päästäkseen tutkintokoulutukseen. Onkin oiva mahdollisuus pohtia mitä on kysyntälähtöinen jatkuva oppiminen työ- ja elinkeinoelämän osaajien koulutuksena? Koulutuksen liiketoiminnan kasvattaminen eli kovan rahan koulutus hakee vielä muotojaan jatkuvan oppimisen kokonaisuudessa. 

On erinomainen asia, että jatkuvan oppimisen kehittäminen on Suomessa vahvasti nostettu keskusteluun ja toimintamalleja sen kehittämiseksi luodaan. Historiansa ajan ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet jatkuvan oppimisen koulutusta osana toimintaansa. Menneinä vuosina puhuttiin käsitteillä aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen. 

Nyt on syytä kirkastaa ratkaisuja, joilla työikäisen väestön osaamisesta ja siihen vahvasti kytkeytyvästä työssä jaksamisesta pidetään huolta. Aikuisoppijalle tulee jatkossakin turvata opiskelun mahdollistavat etuudet. Samoin korkeakouluilla tulee olla taloudelliset edellytykset toteuttaa jatkuvaa oppimista laadukkaasti. Kärjistäen voisi todeta, että massaluennot etäopiskeluna eivät ole ratkaisu, miten Suomi hakee paikkaansa osaavimpana kansakuntana. 

Koronakriisin vaihtuessa uudeksi normaaliksi on todettu, että osaaminen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (tki) nostavat Suomen kasvu-uralle. Samalla Arene nostaa esille ammattikorkeakoulujen vaikuttavuuden ja merkityksen työelämälle. Ammattikorkeakoulujen rooli aluekehittäjinä on vahva ja sitä voidaan edelleen vahvistaa. Opiskelijoiden lisäksi ammattikorkeakouluilla on kampuksillaan merkittävät oppimis- ja tki-ympäristöt. Yrityksille suunnattu innovaatiorahoitus, jolla he pystyisivät ostamaan tuotekehityspalveluja korkeakouluilta tukisi varsinkin pk-yrityksiä heidän uudistaessaan tuotteita tai prosessejaan.  

Työelämä odottaa osaajia. Tarjoamme opiskelijoille laadukkaan koulutuksen ja samalla pyrimme turvaamaan myös turvallisen oppimisympäristön. Vuoropuhelussa yritysten kanssa haemme tki-toimintaan uusia toimintatapoja. Ammattikorkeakoulut ovat nopeatempoisen työelämän murroksen rakentamisessa vahvasti mukana. 

Mervi Vidgrén
puheenjohtaja, rehtori
Arene, Savonia-ammattikorkeakoulu