Ammattikorkeakoulut eivät lämpene lyhyille korkeakoulututkinnoille, joita esitettiin tänään julkaistussa OECD:n jatkuvan oppimisen raportissa. OECD suosittelee ammattikorkeakouluihin tietyille aloille lyhyitä korkeakoulututkintoja, joiden suorittaminen kestäisi vuoden. Vastaavia esityksiä on tehty aikaisemminkin, mutta eivät ole edenneet työelämän kysynnän puuttuessa.

-Maailman osaavinta kansakuntaa ei rakenneta koulutustasoa madaltamalla, esitystä arvioi toiminnanjohtaja Petri Lempinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta.

Ajatus koulutusten lyhentämisestä sopii huonosti tulevaisuuden kuvaan, jonka mukaan työelämässä tarvitaan nykyistä enemmän korkeakoulutettuja. Tämä on keskeinen havainto niin Opetushallituksen kuin elinkeinoelämän järjestöjen ennakointityöstä.

OECD:n raportti nostaa esiin tarpeen elinikäisen ohjauksen järjestämälle, koska ihmisten on vaikea löytää itselleen sopivia opintomahdollisuuksia. Arenen mukaan esitys uusista tutkinto- tai koulutusrakenteista tekisi järjestelmästä entistä vaikeamman tavalliselle ihmiselle.

Jatkuvaan oppimiseen ei tarvita vastakkainasettelua

OECD:n raportti korosti voimakkaasti aikuiskoulutuksen kasautumista jo koulutettuihin. Tämän mukaisesti erityisiä toimenpiteitä ja rahoitusta on kohdistettava vähemmän koulutettuihin. He ovat jatkuvassa oppimisessa aliedustettu ryhmä.

-Korkeasti koulutettujen jatkuvaa oppimista ei pidä laiminlyödä, vaikka heikosti koulutettujen asemaa parannetaan, korosti rehtori Teemu Kokko Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Hän käytti kommenttipuheenvuoron raportin julkaisutilaisuudessa.

Työelämän looginen vastaus työvoimapulaan on tuottavuuden lisääminen, mikä vastaavasti edellyttää lisää korkeakoulutettuja. Osaamistarpeiden ennakointi kertoo samaa viestiä.

Teemu Kokon mukaan edessä on kahden rintaman taistelu. Toisaalta vähän osallistuvia pitäisi saada mukaan ihan uudella tavalla, mutta toisaalta myös korkeakoulutettujen osaamisesta täytyy pitää huolta.

OECD:n tutkijat eivät halua vastakkainasettelua hyvin ja heikosti koulutettujen kesken, mutta ongelmaksi muodostuu korkeakoulujen rahoitus.

”Kauhuskenaario on, että jatkuvasta oppimisesta tulee konsulttien hommaa.”

-Korkeakouluilla on hikiset paikat, kun meiltä odotetaan tutkintomäärien lisäämistä ja jatkuvan oppimisen laajentamista nykyisellä rahoituksella, Teemu Kokko sanoi puheenvuorossaan.

Arenessa pelätäänkin ammattikorkeakoulujen tehtävien laajentumisen vaikutusta koulutukseen, jos se tapahtuu ilman lisärahoitusta. Tästä huolimatta rehtori Kokko pitäisi jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisen alan ammattilaisten tehtävänä.

– Kauhuskenaario on, että jatkuvasta oppimisesta tulee suomalaisen koulutusjärjestelmän irrallinen ja ulkopuolinen osio niin sanottua konsulttien hommaa.

Avointa koulutustarjontaa on jo lisätty

Ammattikorkeakoulut ovat jo tunnistaneet tarpeen lisätä lyhytkestoisia ja joustavia oppimisen mahdollisuuksia. Tähän ovat ohjanneet myös rahoitusjärjestelmän muutokset, jotka kannustavat erityisesti avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjoamiseen.

-Avoin ammattikorkeakoulutus on tarjolla kaikille aiemmasta koulutustasosta riippumatta, Lempinen muistuttaa. Avointa väylää voi päästä myös tutkintoa suorittamaan.

Korkeakoulujen ongelmana on, että niiltä vaaditaan nykyisellä rahoituksella lisää tutkintoja ja lisää jatkuvan oppimisen tarjontaa.

-Korkeakoulujen tehtävät lisääntyvät, mutta rahoitus ei, Lempinen kommentoi happamana tulevaisuuden näkymiä.

Tänään julkaistu Continuous Learning in Working Life in Finland -raportti kokoaa ansiokkaasti yhteen Suomessa aikuiskoulutuksesta ja jatkuvasta oppimisesta käytyä keskustelua.

-Uudet ajatukset ja avaukset jäivät raportissa vähäisiksi, Lempinen harmittelee.

Erityisesti työelämän rooli oppimisen paikkana ja mahdollistajana jäi vähemmälle huomiolle muodolliseen koulutusjärjestelmään kohdistuvassa raportissa.

Lue lisää:

Continuous Learning in Working Life in Finland -raportti on luettavissa OECD:n sivuilta >>