Jatkuva oppiminen asettaa haasteen ammattikorkeakouluille ja muille oppilaitoksille jo lähitulevaisuudessa. Tähän haasteeseen pitää suhtautua myönteisesti, koska on mahdollisuus osoittaa vaikuttavuutta. Elinkeinoelämä odottaa ammattikorkeakouluilta osaavaa työvoimaa. Tähän tarpeeseen vastaaminen mahdollisimman joustavasti kertoo korkeakoulun asenteesta ja yhteistyökyvystä. Jatkuva oppiminen on ammattikorkeakouluille suuri mahdollisuus toimintansa kehittämiseen.

Hallinnollisessa keskustelussa jatkuvasta oppimisesta puhutaan reformina ja strategiana, mikä jalkautuu alustoina ja tileinä. Samaan aikaan kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta. Ammattikorkeakoulun on otettava koppi työelämässä olevien alumniensa työuran tukemisesta. Heitä on valmistunut jo 500 000 reilun 25 vuoden aikana, joten tekemistä riittää. Ammattikorkeakouluilla on annettavaa jatkuvassa oppimisessa myös ammatillisen koulutuksen tai yliopiston suorittaneille.

Hallinnollisia uudistuksiakin tarvitaan, kun tavoitteena on lisätä ketteryyttä. Ammattikorkeakoulujen kykyä reagoida työelämän osaamistarpeisiin parannettaisiin avaamalla avointa ammattikorkeakouluopetusta tutkintojen osia laajemmaksi. Nykyisin avoin AMK on rajattu tutkintojen osiin. Pieni muutos mahdollistaisi avoimen tarjonnan käyttämisen myös tutkintokoulutuksen laboratoriona uusia sisältöjä kehitettäessä.

Ammattikorkeakoulussa on ymmärrettävä mitä työpaikoilla tapahtuu. Meidän on tiedettävä, miten työn tekeminen muuttuu ja mitä osaamista uusissa tehtävissä tarvitaan. Edessä on jalkautuminen työpaikoille ymmärryksen saamiseksi ja yhteisen kielen muodostamiseksi. Käytännön työkaluna ammattikorkeakoulut voivat tarjota osaamiskartoituksia, jotka tuottavat tietoa yritykselle ja koulutuksen räätälöimiselle ja päivittämiselle. Tietovarantojen kehittäminen nousee koulutusuudistusten ytimeen.

Yritysten on puolestaan ymmärrettävä miten ne voivat hyödyntää ammattikorkeakoulua toimintansa ja osaamisensa uudistamisessa. Meidän on osattava kertoa palveluistamme ymmärrettävästi. Koulutuksesta puhutaan aivan liikaa kapulakielellä, joka aukeaa vain järjestelmän sisällä työskenteleville. Samalla on muistutettava, että henkilöstön lisäksi on yrittäjän huolehdittava myös omasta osaamisesta.

Blogini on keskittynyt ammattikorkeakoulujen rooliin jatkuvassa oppimisessa, mutta muodollinen koulutus on vain osa tätä monitahoista kokonaisuutta. Sitä paljon tärkeämmäksi nousee ihmisten mahdollisuus tehdä työtä, jossa voi oppia. Tämän oppimisen tekeminen mahdolliseksi ja näkyväksi on jatkuvan oppimisen reformin ydintä. Työttömyys- tai muut sosiaalietuudet eivät saa rajoittaa osaamisen kehittämistä tai kouluttautumista.

Jatkuva oppiminen siis yhdistää työelämän, sosiaaliturvan ja koulutuksen uudistamisen. Sitä tukevien palveluiden ja etuuksien kehittämisessä on tavoiteltava nopeaa työllistymistä, jolloin oppiminen jatkuu työsuhteen alkamiseen jälkeen. Työssä olevien osalta tavoitteena on minimoida poissaolot työstä koulutuksen vuoksi, jolloin tavoitteena on työssä oppimisen, osa-aikaisen opiskelun tai erilaisten monimuotokoulutusten kehittäminen.

Petri Lempinen
toiminnanjohtaja
Arene ry