Oppimisen pitää olla kansalaistaito, esittää Osaamisen tulevaisuuspaneelin puheenjohtaja työelämäprofessori Anne Brunila. Jatkuvan oppimisen omaksuminen vaatii asenteellista ja kulttuurista muutosta suhteessamme koulutukseen.

Tulevaisuuspaneelin mukaan oppijoiden eli meidän kaikkien on otettava suurempi vastuu osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tämän tueksi yhteiskunnan on tarjottava palveluita, kannusteita ja ohjausta, mutta julkinen koulutusjärjestelmä ei yksin voi kantaa vastuuta jatkuvasta oppimisesta.

Tulevaisuuspaneeli on oikeilla jäljillä, arvioi Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen. Jatkuvan oppimisen voimakas laajeneminen edellyttää suuria muutoksia niin työelämässä kuin koulutuksessa.

Rahoituksen monet virrat yhteen

Osaamisen tulevaisuuspaneelin mielestä jatkuvan oppimisen ja tulevaisuuden osaamisen varmistamiseksi on luotava kokonaismalli, jossa koulutukseen suunnattu rahoitus kootaan yhteen ja ohjataan opiskelijoille ja koulutuksen järjestäjille omina virtoinaan.

Rahoituksen jakautumisessa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon aikuisväestö, paneeli ehdottaa.

Tämä ei tarkoita, että nuorten koulutuksesta leikataan ja siirretään resursseja aikuisille, Anne Brunila korosti paneelin kannanoton julkistamistilaisuudessa.

Koulutuksen julkinen rahoitus katetaan verovaroin ja se kanavoituu koulutuksen järjestäjille sekä korkeakouluille eri ministeriöiden kautta. Lisäksi rahoituslähteitä ovat yritykset, säätiöt, työeläkevakuuttajat ja vakuutusyhtiöt sekä oppijat itse.

Lempinen kannustaa tulevaisuuspaneelia jatkotyössään miettimään konkreettisia esityksiä rahoituspohjan laajentamiseksi.

Katseet kääntyvät työelämän suuntaan, kun julkisen talouden kyky lisätä rahoitusta työuran aikaiseen oppimiseen on vähäinen.

Opinnot ja rahoitus pitäisi löytää yhdestä paikasta

Osaamisen tulevaisuuspaneelin mielestä työvoimakoulutus olisi nivottava vahvemmin osaksi jatkuvaa oppimista. Nykyisin työttömyyttä ratkotaan vasta yksilön jäätyä työttömäksi. Tulevaisuudessa pitäisi keskittyä ongelmien ehkäisyyn ja rahoittaa osaamisen kehittämistä työttömyyden ehkäisemiseksi.

Suomessa pitää pyrkiä kohti mallia, jossa oppija löytää jatkuvan oppimisen ajantasaisen tarjonnan ja sen rahoituksen yhdestä paikasta, tulevaisuuspaneeli arvioi. Oppijalle rahoitusmuotoja ovat esimerkiksi opintotuki, apurahat, työnantajan maksama palkka henkilöstön kouluttautumisen ajalta, aikuiskoulutustuki, vuorottelukorvaus sekä verovähennykset esimerkiksi opintolainasta.

Teknologiaa hyödynnettävä syrjäytymistä ehkäisten

Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen alkavat yhteiskunnassa varhain, ja esimerkiksi erot nuorten välillä kasvavat nopeasti. Erityisesti jatkuvan oppimisen osalta koulutusjärjestelmä tavoittaa parhaiten ne, joilla koulutusta ja valmiuksia on jo ennestään.

Teknologian tukema oppiminen on paneelin mukaan ainoa realistinen tapa selvitä jo käynnissä olevasta koulutushaasteesta. Teknologian avustamaa oppimista on tutkittava, jotta saadaan selville, millaisissa tilanteissa teknologia aidosti palvelee oppimista.

Teknologian avustamassa oppimisessa, kuten jatkuvassa oppimisen edistämisessä yleensä, on varjeltava tarkoin tasa-arvon toteutumista ja pyrittävä vähentämään eriarvoisuutta.

– – –

Osaamisen tulevaisuuspaneeli asetettiin syksyllä 2017 ja se työskentelee kevääseen 2019. Paneelin puheenjohtaja on työelämäprofessori Anne Brunila. Muita jäseniä ovat tietokirjailija Cristina Andersson, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki, Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Oulun yliopiston professori Sanna Järvelä, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, toimitusjohtaja Esko Kilpi, Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Paula Laine, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen, ETLAn tutkimusjohtaja Petri Rouvinen sekä Aalto-yliopiston professori Riitta Salmelin.