Joka toiselle korkeakoulututkinto? Palvelualat toimialana keskiössä

Julkisuudessa on käyty viime vuosina runsaasti keskustelua siitä, pitäisikö jopa joka toisen suomalaisen hankkia korkeakoulututkinto. Tämä 50 prosentin tavoite on kirjattu tavoitteeksi myös Rinteen hallitusohjelmaan nuorten aikuisten osalta vuoteen 2030 mennessä. Nyt osassa meidän verrokkimaista luku on jo paljonkin yli 50 prosenttia.

Mitä tämä tarkoittaa palvelualojen näkökulmasta?

Osaamisen ennakointifoorumin arvio on, että uusissa työpaikoissa yli 75 prosenttia työntekijöistä tarvitsee korkeakoulutuksen. Tähän vaikuttaa taustalla se tekijä, että poistuma työpaikoista on lähivuosina hyvinkin korkea: jopa 46 prosenttia vuonna 2016 työssä käyvistä ihmisistä eläköityy vuoteen 2035 mennessä.

Tilastokeskus julkaisi reilu viikko sitten uudet tilastot (vuosi 2017) työssä käyvien koulutusasteista. Paltan edustamilla toimialoilla korkeakoulutettujen osuudet työllisistä vaihtelevat voimakkaasti, mutta keskimäärin jo nyt palvelutoimialoilla päästään lähelle 50 prosentin rajaa.

Paltan edustamista toimialoista suurimmat korkeakoulutettujen osuudet löytyvät rahoitus- ja vakuutusalalta (72 %), yritys- ja asiantuntijapalveluista (70 %) ja informaatio- ja viestintäsektorilta (67 %). Taasen huomattavasti pienemmät korkeakoulutettujen osuudet löytyvät hallinto- ja tukipalveluista (20 %) ja logistiikka-alalta (18 %).

Korkeasti koulutettuja on näillä palvelutoimialoilla yhteensä 306 tuhatta (43 %), joista 116 tuhatta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja 190 tuhatta alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Toisen asteen suorittaneita työskentelee palvelualoilla 312 tuhatta. Koulutusastetta ei tiedetä 95 tuhannelta (13 %).

Vuoden 2018 tietojen mukaan kaikki yksityiset palvelut yhteensä ilman kauppaa työllistävät jo yli miljoona ihmistä. Tekstin lopussa on tarkempi erittely Paltan edustamista palvelutoimialoista.

Mitä palvelualat ovat tänä päivänä?

Koulutusalan tilastoinnin osalta kansallinen suositus on jo muutaman vuoden ollut käyttää Kansallinen koulutusala 2016 -luokitusta, joka on käytännössä vastaava kuin kansainvälinen suositus, Unescon voimassa oleva ISCED 2011 -luokitus. Palvelualat on luokituksen yksi pääala.

Osaamisen käsitteistön ymmärtäminen aiheuttaa toisinaan päänvaivaa. On täysin eri asia puhua palvelualojen koulutus- ja opiskelualoista kuin toimialoista. Palvelualojen määritelmät koulutus- ja opiskelualoina eivät kata kaikkia palvelualojen osaamistarpeita. Kaikilta koulutusaloilta ja -asteilta voi lopulta päätyä osaamisen kautta työskentelemään palvelualoille – ja on hyvin todennäköistä, että näin tulee myös käymään.

Palvelualat koulutus- ja opiskelualoina sisältävät – hämäävän otsikon lisäksi – vain murto-osan palvelutoimialojen tarvitsemista koulutuksista ja osaamisesta.

Esimerkiksi Opintopolku.fi tarjoaa alla olevan kaltaista tietoa palvelualojen opiskelualoista. Koulutustarjonta näyttäytyy siellä varsin suppeana, eikä tee nähdäkseni oikeutta palvelualojen moninaisuudelle.

  • Ammatillinen koulutus: henkilökohtaiset palvelut, kuljetuspalvelut ja turvallisuuspalvelut.
  • Ammattikorkeakoulukoulutus: kauneudenhoito, kirjasto- ja tietopalvelut,  liikenne ja kuljetus, liikunta, matkailu, merenkulku ja turvallisuus.
  • Yliopistot: liikuntatiede ja sotilasala.

Opetushallinnon koulutusluokitus 2002 ei Palvelualat-käsitettä pääluokittelussa tunne, mutta Vipusessa kuitenkin tilastoidaan Koulutusalojen alla ’Palvelualat’-muuttujalla.

”Palvelualat-koulutusalan määritelmä tulisikin ymmärtää mielestäni jokaisella koulutusasteella aiempaa laajemmin, jottei sekaannusta jatkossa syntyisi.”

Palvelutoimialoilla esiintyy tarvetta monipuolisesti myös muille koulutusaloille kuin vain edellä mainittuihin. Palvelualat-koulutusalan määritelmä tulisikin ymmärtää mielestäni jokaisella koulutusasteella aiempaa laajemmin, jottei sekaannusta jatkossa syntyisi.

Tarkastelemme palvelualojen osaamistarpeita loppusyksystä tarkemmin, kun saamme parhaillaan käynnissä olevan jäsenillemme suunnatun laajan osaamiskyselyn tulokset julki.

Mihin työpaikat syntyvät tällä hetkellä?

Lopuksi haluan korostaa nykytilannetta työmarkkinoilla. Uudet työpaikat syntyvät nyt reilulla kädellä yksityisiin palveluihin. Vuodesta 2000 yksityisille palvelutoimialoille ja yrityksiin on syntynyt 300 000 uutta työpaikkaa. Pelkästään viime hallituskaudella Suomeen syntyi 62 000 uutta työpaikkaa juuri yksityisille palvelualoille.

Palveluiden merkitys ja markkinat kasvavat kaikkialla maailmassa. Palveluiden kasvu jatkuu suhdanteista huolimatta, kunhan kasvun edellytyksistä huolehditaan. Verkottuneessa taloudessa kilpailukykyiset palvelut luovat kasvua kaikille toimialoille.

Paltan jäseniä ovat noin 2 000 yritystä ja yhteisöä, jotka yhteensä työllistävät Suomessa noin 150 000 henkilöä. Lisäksi Palta vastaa työmarkkinatoiminnasta finanssialalla, joka työllistää noin 40 000 henkilöä. Paltan päätoimialat ovat logistiikka, informaatio ja viestintä, huolto- ja kunnossapito, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, sekä viihde ja virkistys.

Tuomas Ylitalo
Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Joka toiselle korkeakoulututkinto? Palvelualat toimialana keskiössä