Korkeakouluopiskelijoiden osallistuminen opiskelu- tai harjoittelujaksoihin ulkomailla on vähentynyt vuodesta 2012. Erityisesti pitkissä yli kolmen kuukauden jaksoissa on tapahtunut suuri pudotus vuodesta 2016, kun niihin osallistuvien opiskelijoiden määrä on vähentynyt 1550 hengellä. Kaikista Suomen korkeakouluopiskelijoista noin kolme prosenttia kävi ulkomaanjaksolla. Samaan aikaan Suomen kiinnostavuus kansainvälisten opiskelijoiden vaihtokohteena on kasvanut. 

-Globalisoituvaa työelämää ja Suomen kilpailukykyä ajatellen suunnan tulisi olla päinvastainen. On huomionarvoista, että vastaavaa laskua ei nähdä esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa, kommentoi Örjan Andersson Yrkeshöskolan Novian rehtori.

Lähtevien opiskelijoiden vähentyminen on kohdistunut erityisesti ammattikorkeakouluihin, joissa yli kolmen kuukauden vaihtojaksojen määrä on vähentynyt kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Viime vuonna pitkiin ja lyhyisiin jaksoihin osallistui kumpaankin noin 4000 AMK-opiskelijaa, mutta yli kolmen kuukauden jaksoille lähti tuhat opiskelijaa vähemmän kuin 2016. Samaan aikaan lyhyille ulkomaanjaksoille osallistuminen kasvanut yli 500 opiskelijalla.  

-Laskeva trendi on huolestuttava ja opiskelijoita täytyy tukea entistä paremmin, jotta kansainväliseen vaihtoon pääsee opintojen aikana yhä useampi, kommentoi puheenjohtaja Iiris Hynönen Suomen opiskelijakuntienliitto SAMOKista.  

Ulkomaanjaksoksi tilastoidaan vähintään kolme kuukautta kestävä vaihto-opiskelu- tai harjoittelujakso ulkomailla, mikäli se on osa kotikorkeakoulussa suoritettavaa tutkintoa. Pitkälle jaksolle lähteneiden opiskelijoiden määrä oli korkeimmillaan vuonna 2016, jolloin lähtijöitä oli enemmän kuin Suomeen tulevia vaihto-opiskelijoita.  

Yleisimmät syyt olla lähtemättä vaihtoon ovat taloudelliset syyt, ero perheestä tai puolisosta sekä huoli vakituisen työpaikan menettämisestä, selvisi 2017 julkaistusta EuroStudent-tutkimuksesta. Monet opiskelijat ovat iältään vanhempia sekä perheellisiä, mikä vähentää kiinnostusta vaihto-opiskeluun. Aikuisopiskelijat ovat muita useammin säännöllisessä työssä ja he lähtevät harvemmin ulkomaanjaksolle osana opintojaan. 

Todennäköisesti vaihtoon lähtöä vaikeuttaa heikko toimeentulotilanne, mihin vaikuttaa 2017 tehty opintorahan leikkaus sekä se, että opintotukikuukausia on vähennetty jatkuvasti viime vuosina, Hynönen pohtii. 

Myös Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala on asiasta samaa mieltä.  

– Minusta keskeinen syy on tuo opintotuki. Se ei tällä hetkellä kannusta vaihtoon. Toisaalta, ne opiskelijat, jotka vaihtoon lähtevät, ovat olleet erittäin tyytyväisiä. 

Opiskelijoihin kohdistuu myös aiempaa selvemmin paine valmistua nopeammin. Opintotuen enimmäisaikaa on lyhennetty viidellä kuukaudella. Samalla korkeakouluja palkitaan opintojen tehostamisesta. 

”Vain joka kahdeksas ammattikorkeakoulun opiskelija käy yli kolme kuukautta kestävässä opiskelijavaihdossa, kun yliopisto-opiskelijoista vaihtoon lähtee joka viides.”

Ammattikorkeakouluista lähti pidemmälle ulkomaanjaksolle 4084 opiskelijaa ja lyhyemmälle 3892 opiskelijaa vuonna 2018. Tämä tarkoittaa, että vain joka kahdeksas ammattikorkeakouluopiskelija käy yli kolme kuukautta kestävässä vaihdossa. Aktiivisimpia lähtijöitä ovat Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulun sekä Haaga-Helian opiskelijat. Näissä noin viidennes tai neljännes uusista opiskelijoista lähtee ulkomaanjaksolle. 

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista ahkerimmin pitkille jaksoille lähtivät tradenomiksi opiskelevat. Lyhytkestoisia ulkomaanjaksoja tehdään erityisesti terveys- ja hyvinvointialalla, tekniikan alalla sekä taide- ja kulttuurialalla. Lähes kaikilla aloilla ulkomaanjaksolle lähtee useammin nainen kuin mies. 

Yliopisto-opiskelijoista noin 22 prosenttia käy yhä yli kolmen kuukauden vaihtojaksolla, mutta osallistuminen on sielläkin vähentynyt. Sen sijaan yliopisto-opiskelijoiden pitkät vaihdot ovat romahtaneet puoleen muutamassa vuodessa. Kärkisijaa pitää Svenska handelshögskolan, jossa ulkomaanjaksolle lähtevien määrä vastaa kolmea neljäsosaa uusista opiskelijoista. 

Luvut sisältävät kaikkien vaihto-ohjelmien kautta liikkuneet sekä itse vaihtopaikkansa järjestäneet ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat. 

Suomi kiinnostaa vaihdon kohdemaana 

Suomeen on vaihto-opiskelijoiden määrä on ollut yli 10 000 vuodesta 2015 lähtien. Viime vuonna saapuneista vaihto-opiskelijoista 3 861 tuli ammattikorkeakouluun ja 6 412 yliopistoon.  

Eniten vaihto-opiskelijoita tuli Jyväskylän ammattikorkeakouluun (373), Metropoliaan (325) ja Haaga-Heliaan (308). Kolmen ammattikorkeakoulun yhteenlaskettu tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä jäi pienemmäksi kuin Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa, joihin kumpaankin tuli yli 1000 opiskelijaa.  

Suhteutettuna uusien opiskelijoiden määrään kansainvälisimpiä olivat Seinäjoen, Jyväskylän ja Saimaan ammattikorkeakoulut. 

Erasmus+ -ohjelma tärkeä 

-Yksi tapa edistää asiaa, olisi tehdä Eramus-vaihdosta pakollinen osa opintoja. Tämä silti edellyttää sitä, että opiskelijan opintososiaaliset edut mahdollistavat sen, ehdottaa Kujala.  

Yli puolet pitkäkestoisista ulkomaanjaksoista Suomesta tehdään EU:n Erasmus+-ohjelman rahoituksella. Suomeen tulevat yli kolmen kuukauden ulkomaanjaksot painottuvat vieläkin vahvemmin Erasmus+-ohjelmaan. Vuonna 2018 peräti 78 prosenttia saapuvista vaihto-opiskelijoista tuli ohjelman kautta. 

Vaihto-opiskelu on Eurooppa-keskeistä. Suomesta lähtevistä 69 prosenttia suuntaan Eurooppaan, 17 prosenttia Aasiaan ja 7 prosenttia Pohjois-Amerikkaan. Suomeen vaihto-opiskelijoista 78 prosenttia tulee Euroopan ja 16 prosenttia Aasian maista.  

Suomesta lähtevien vaihto-opiskelijoiden suosituimmat kohdemaat ovat Saksa, Espanja ja Alankomaat. Yleisimmät lähtömaat Suomeen tulevilla olivat puolestaan Saksa, Ranska ja Espanja. Euroopan ulkopuolelta tärkeimmät kohde- ja lähtömaat ovat Yhdysvallat, Kiina ja Japani. 

OPH: Ulkomaanjaksolle lähtevien korkeakouluopiskelijoiden määrä laskee >>