Eduskuntapuolueiden edustajat korostavat ammattikorkeakoulujen roolia jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastaamisessa. He pitävät tärkeänä ammattikorkeakoulujen riittävän rahoituksen sekä alueellisen kattavuuden turvaamista.

-Ammattikorkeakouluja tarvitaan enemmän kuin koskaan, aloitti sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) keskustelun koulutuksen tulevaisuudesta. Puumalan mukaan tarvitaan yhteiskuntasopimus, jossa työnantajat, työntekijät ja poliittinen päättäjä sitoutuvat osaamisturvan rahoittamiseen.

Panelistit olivat laajasti yksimielisiä siitä, että ammattikorkeakouluilla tulee olemaan merkittävä rooli työn murrokseen liittyvän jatkuvan koulutuksen tarpeeseen vastaamisessa.

Ammattikorkeakouluilla tulee olemaan merkittävä rooli työn murrokseen liittyvän jatkuvan koulutuksen tarpeeseen vastaamisessa

Sari Multala (kok.) pitää mahdollisena, että jatkuvan oppimisen rahoittamisessa tarvitaan erilaisia malleja erilaisissa tilanteissa oleville henkilöille. Opintoseteli saattaisi Multalan mukaan olla hyvä väline, sillä yksilö pääsee sen avulla määrittämään omat kouluttautumistarpeensa.

-SDP:n lähtökohtana on tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen polun erottaminen, kertoi Pilvi Torsti (sd.).

Jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ei saa tukea koulutuksen kasautumista ennestään hyvin koulutetuille, mikä on ongelmana tällä hetkellä.

Perussuomalaisten Sami Savio uskoo tilauskoulutuksen merkityksen kasvuun, kun yritykset hankkivat osaamista työntekijöille.

-Työttömyysturvan ja opiskelun yhteensovittaminen vaatii yhä kehittämistä, Savio nostaa esiin.

Rahoitukseen on saatava kestä malli vihreiden Ville Niinistön mielestä. Hän ei ole valmis tuomaan maksullisuutta koulutukseen. Sen sijaan Niinistö käyttäisi työttömyysturvaa jatkuvan oppimisen kannusteena.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että jatkuva oppiminen on mitä suurimmassa määrin työelämän ei vain koulutuksen kysymys. Toivottavasti kaikki tahot ovat valmiita panostamaan myös taloudellisesti, muuten tavoitteet jäävät paperille.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nosti esiin EU:n rakennerahastojen mahdollisuudet työuran aikaisessa koulutuksessa. Hän olisi valmis myös verokannusteisiin.

-Kouluttautuminen on satsaus omaan itseensä, josta ihminen voi kantaa itsekin vastuuta. Tätä voi verotuksellisesti kannustaa.

Tulevassa hallitusohjelmassa on määritettävä ammattikorkeakoulujen rooli jatkuvassa oppimisessa – täydennys- ja muuntokoulutuksissa, linjasi Mikaela Nylander (r.).

Ammattikorkeakoulujen oltava rohkeasti uudistamassa yhteiskuntamme rakenteita.

Korkeakoulu jatkossakin joka maakunnassa?

Opetus- ja kulttuuriministeriön tahtotila korkeakoulujen määrän vähentämiseen sai voimakasta kritiikkiä paneelissa. Kansanedustajien yhteinen viesti oli, että korkeakoulutuksen nykyiset rakenteet tulevat muuttumaan, mutta muutosten pitäisi lähteä alueiden tarpeista.

Ammattikorkeakouluista valmistuneet jäävät yliopistosta valmistuneita useammin maakuntiin töihin, muistutti Kimmo Kivelä (sin.).

Multalan mukaan korkeakoulujen määrää voidaan hallinnollisesti vähentää, mutta tämän ei tarvitse johtaa opetuspisteiden määrän vähenemiseen.

-Koulutusta on kehitettävä myös elinkeinoelämän tarpeisiin, Multala korosti.

Keskustelussa tuli vahvasti esiin, että korkeakoulutuksen on jatkossakin oltava läsnä maan kaikissa osissa. Tulevaisuudessa ei välttämättä tarvita enää fyysisiä kampuksia.

Puumalan mukaan 2030-luvulla on fyysisiä oppilaitoksia ja myös sähköinen alusta, josta löytyy korkeakoulujen tarjonta. Keskiöön nousee opiskelija, joka valitsee tästä tarjonnasta.

Myös Essayah uskoo myös, ettei opiskelupaikka ei tulevaisuudessa kiinni fyysisessä paikassa. Opiskelijat liikkuvat myös muualle kuin suuriin kaupunkeihin, jos koulutustarjontaa on.

Ammattikorkeakouluja tarvitaan enemmän kuin koskaan

Korkeakoulutuksen kehittämisen täytyy lähteä alueellisista tarpeista, eikä sitä tule edistää pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa, korosti Li Andersson. Hän muistutti lisäksi, ettei korkeakoulujen määrän vähentäminen tue automaattisesti vaikuttavuuden syntymistä.

Ammattikorkeakoulujen päätyminen yliopistojen omistukseen herätti myös huolta. Sinisten Kivelä muistutti vastustaneensa esitystä, joka on mahdollistanut ammattikorkeakoulujen osakkeiden myymisen.

Mikaela Nylanderin mukaan emme saa ajautua tilanteeseen, jossa lainsäädäntö ei vastaa todellisuutta. Korkeakoulutuksen rakenteista ja niiden muutoksesta tarvitaan kokonaiskuva.

Jos korkeakoulu häviää alueelta, häviää sen jälkeen työpaikkojakin, muistutti Sami Savio.

Keskusteluun osallistuneet kansanedustajat tunnistivat, että tiiviiden työelämäyhteyksiensä kautta ammattikorkeakoulut ovat vahvoja alueellisia toimijoita ja ne kouluttavat osaavaa työvoimaa työelämän tarpeisiin.

Pilvi Torsti korosti ammattikorkeakouluja ammatillisen koulutuksen jatkoväylänä sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa pk-yritysten kanssa.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen indeksikorotusten palautukselle oli panelistien parissa vahvaa kannatusta. Se näyttää olevan yksi keino perusrahoituksen palkitsemiseen. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision tavoite tutkimusrahoituksen voimakkaaksi lisäämiseksi edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa.

Ville Niinistö pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen autonomiaa kunnioitetaan ja että niillä on rauha toteuttaa perustoimintojaan. Vihreät olisivat valmiita lisäämään koulutuksen rahoitusta miljardilla eurolla, josta 100 miljoonaa voitaisiin osoittaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamiseen.

Käydyssä keskustelussa korostettiin ammattikorkeakoulujen keskeistä roolia yhteiskunnan rakenteellisina uudistajina. Tämä korostuu erityisesti niiden kouluttamis- sekä aluekehittämistehtävien kautta.

 

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry järjesti Helsingissä paneelikeskustelitilaisuuden otsikolla: Korkeakoulutuksen tulevaisuus vaalikaudella 2019-2023.

Paneeliin osallistuivat kansanedustajat Tuomo Puumala (kesk.), Sari Multala (kok.), Kimmo Kivelä (sin.), Pilvi Torsti (sd.), Ville Niinistö (vihr.), Li Andersson (vas.), Mikaela Nylander (r.), Sari Essayah (kd) ja Sami Savio (ps.).  Juontajana paneelissa toimi toimittaja Kirsi Heikel.