Mihin niitä aloituspaikkoja tarvitaan, kun lasten ja nuorten määrä vähenee? Tämä kysymys on tullut useamman kerran vastaan, kun olen vedonnut lisäresurssien puolesta korkeakoulujen hakijasuman purkamiseen. Syntyvyyden vähentyminen ei kuitenkaan ihan heti ratkaise ongelmaa.  

Tilastokeskuksen viime vuonna julkaiseman väestöennusteen mukaan 19-vuotiaiden määrä on alhaisimmillaan ensi vuonna. Tuon jälkeen heidän määränsä kääntyy kasvuun, joka jatkuu vuoteen 2029. Vuonna 2030 Suomessa on 19-vuotiaita 5000 enemmän kuin vuonna 2020. Tämä tarkoittaa yhdeksän prosentin kasvua.

Lähde Tilastokeskus

Korkeakouluille ja niitä edeltäville ammatillisille oppilaitoksille ja lukioille riittää siis koulutettavia 2020-luvulla. Lisäksi on muistettava tavoite, että nykyistä suurempi osa nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tämäkin lisää painetta hakijasuman purkamiseen. Kevään yhteishaussa yli 100 000 hakijaa jäi ilman opiskelupaikkaa. 

”Korkeakouluille ja niitä edeltäville ammatillisille oppilaitoksille ja lukioille riittää siis koulutettavia 2020-luvulla.”

Väestökehitys vaikuttaa korkeakouluihin toisellakin tavalla. Käynnissä on maan sisäinen muuttoliike aktiivi-ikäisen väestön siirtyessä suuriin kaupunkeihin. Väestötutkija Timo Aron synkimpien ennusteiden mukaan väestönkasvu keskittyy pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun. Toteutuessaan tämä tarkoittaa, että nykyistä suurempi osa korkeakoulutuksen kysynnästä voi kohdistua näille alueille. 

Väestökehitys koskettaa ensimmäisenä eli jo nyt varhaiskasvatusta, perusopetusta ja pieniä lukioita, joiden opiskelijapohja on romahtamassa lukuisissa kunnissa. Ammatillinen koulutus on valmistautunut muutokseen jo pitkään tiivistämällä oppilaitosverkostoaan. 

Väestön ikääntymisen, syntyvyyden vähentymisen ja muuttoliikkeen lisäksi koulutukseen kohdistuvat työelämän ja yhteiskunnan muuttuvat osaamistarpeet, jotka vaikuttavat lapsille ja nuorille tarjottavan koulutuksen lisäksi työikäisten oppimisen tarpeisiin. Rakenteiden lisäksi painetta kohdistuu oppimisen sisältöihin ja muotoihin.  

”Koulutukseen kohdistuvia muutospaineita voidaankin mittakaavaltaan verrata soteuudistukseen.”

Uuteen hallitusohjelmassa onkin linjattu, että vuoden 2020 loppuun mennessä laaditaan osaamisen ja oppimisen tiekartan vuodelle 2030, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi, ja oppimiserojen kaventamiseksi. 

Koulutukseen kohdistuvia muutospaineita voidaankin mittakaavaltaan verrata soteuudistukseen. Koulutukseen käytetään Suomessa lähes 20 miljardia euroa vuosittain, kun mukaan lasketaan julkisten menojen lisäksi oppijoiden ja työnantajien panostukset. Perusopetuksessa ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa on 1,3 miljoonaa suomalaista. Työnantajien maksamaan henkilöstökoulutukseen osallistuu puolestaan miljoona ihmistä. 

Miksi korkeakoulut tarvitsevat lisäpaikkoja 2020-luvulla? 

  • 19-vuotiaita on 5000 enemmän vuonna 2030 kuin nyt. 
  • Korkeakoulutettujen määrä halutaan nostaa 50 prosenttiin 25-34-vuotiaista. 
  • Korkeakouluihin on jonossa yli 70 000 ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevaa. 
  • Työelämän muutos edellyttää korkeakouluilta lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. 

Petri Lempinen
toiminnanjohtaja
Arene Ry