Ammattikorkeakoulujen hakijamäärä kasvoi kevään yhteishaussa. Erityisesti vanhempien hakijoiden määrä jatkoi kasvua edellisvuosien tapaan. Hakijamäärien perusteella työuran aikaiselle koulutukselle on jatkuvasti kasvava kysyntä. Tutkintokoulutuksella on vahva asema työuran aikaisessa osaamisen kehittämisessä. Tutkintojen vankka asema työmarkkinoilla ohjaa jo työuralla olevia ihmisiä tutkintokoulutuksen piiriin.

Jo työuralla olevien hakijoiden määrä kasvoi eniten 

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa ammattikorkeakouluihin haki yhteensä 92 000 hakijaa, joista 75 000 haki opiskelupaikkaa ensisijaisesti ammattikorkeakoulusta. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi noin 7,5 prosentilla eli reilulla 5 000 hakijalla. 

Hakijajoukon lähempi tarkastelu osoittaa, että erityisesti yli 30-vuotiaiden hakijoiden määrä on kasvanut suhteellisesti eniten viime vuodesta. Ensisijaisista hakijoista AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin noin 30 prosenttia oli yli 30-vuotiaita. Heidän osuutensa kaikista hakijoista on kasvanut 2000-luvun ajan. Samoin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen hakijamäärät kasvoivat kevään haussa yli 35 prosenttia. Valtaosa YAMK-tutkintoa suorittamaan hakeneista on yli 30-vuotiaita. YAMK-opinnot edellyttävät aiemmin suoritettua korkeakoulututkintoa ja työkokemusta.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen kevään toisessa yhteishaussa hakeneiden määrän kasvu ikäluokittain edellisvuoteen verrattuna

Hakijoiden ikäjakauma alle 25-vuotiaat 25-29-vuotiaat yli 30-vuotiaat 
Kaikki hakijat 3,9 % 7,0 % 8,3 % 
Ensisijaiset hakijat 2,4 % 6,5 % 6,7 % 

  lähde: Vipunen, hakijatilastot

Miksi erityisesti vanhempien hakijoiden määrä kasvaa ammattikorkeakouluissa? Yksinkertaisin selitys on, että yhä useampi työurallaan jo pidemmällä oleva ammattilainen ja asiantuntija tarvitsee uutta osaamista. Tutkintokoulutuksiin haetaan usein omalla uralla etenemisen edistämiseksi tai toisaalta uranvaihdoksen vuoksi. Hakijoiden silmissä tutkintokoulutus tarjoaa parhaat avut näiden askelten ottamiseen.

Vanhemmilla hakijoilla usein jo ammatilliset valmiudet antava tutkinto 

Hakijoiden ikä ja koulutustausta kulkevat käsi kädessä. Ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan hakeneiden määrä kasvoi erityisesti ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden osalta. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet hakeutuvat korkeakouluun usein vasta vuosien työkokemuksen jälkeen. Näin ammattikorkeakouluopinnot sijoittuvat yksilölle itselleen sopivaan vaiheeseen urapolkua.  

Putkimainen siirtymä suoraan ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopintoihin ei aina ole hakijan kannalta mielekkäin ratkaisu.  

Korkeakoulutetut hakijat hakevat useimmiten täydennystä osaamiseensa ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista, joissa tavoitteena on kehittää jo korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden asiantuntijaosaamista oman työnsä ohessa. Korkeakoulutetuista alanvaihtajista taas valtaosa hakee sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan ja ICT-alan tutkintokoulutuksiin.

Onko tutkintokoulutukselle vaihtoehtoa? 

Onko tutkintokoulutus välttämättä tarpeen kaikille näille hakijoille? Osalle hakijoista tutkintoa lyhyemmät koulutukset voisivat riittävää osaamistarpeiden tyydyttämiseen. Toisaalta korkeakoulututkinnon arvostus työelämässä on edelleen todella korkea. Tutkinnot vaikuttavat merkittävästi rekrytointipäätöksiin ja julkiset virat edellyttävät monesti korkeakoulututkintoa. Lisäksi moni ammatti, kuten sairaanhoitaja tai rakennusinsinööri, edellyttää alan tutkinnon suorittamista.

Mainituista syistä tutkinnon suorittaminen on yksilön kannalta rationaalinen ratkaisu, sillä tutkinto antaa yhteiskunnallisesti hyväksytyn tunnustuksen hankitusta osaamisesta. 

Tutkintokoulutus tuskin menettää vetovoimaansa työuran aikaisen oppimisen muotona tulevaisuudessa. Koronaviruksen aiheuttama shokki maailmantaloudelle lisää koulutustarpeita talouskasvun ja työllisyyden heikkenemisten myötä. Pandemian myötä vauhdilla edennyt korkeakoulujen digiloikka monipuolistaa oppimista ja helpottaa entisestään opintojen tekoa työn ohessa. Myös opintojen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen lisääntyy korkeakouluissa ja vaikuttaa tapoihin suorittaa korkeakoulututkinto.