Tutkimuksella ja koulutuksella on keskeinen rooli koronakriisistä irtautumisessa ja kriisin jälkihoidossa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, jatkuva oppiminen ja korkeakoulutus tuleekin nähdä Suomen vetureina kohti uutta nousua.

Tämän vuoksi on tärkeää, että hallitus kriisin jälkihoidossa edistää määrätietoisesti Suomen säilymistä korkean osaamisen yhteiskuntana, toteavat Arene, Unifi ja Sivista.

Suomi tarvitsee kriisin jälkeen työkaluja, joilla voidaan parantaa työllisyyttä, luoda uutta yritystoimintaa ja tukea uuden ilmastokestävän talouden syntyä. Tällaisia ovat TKI-toiminta, laadukas koulutus ja jatkuva oppiminen. Niiden avulla Suomi voi saavuttaa itselleen hyvät edellytykset pärjätä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Elvyttämisessä on tärkeää huomioida myös monia aloja vaivaava osaajapula. Se ei ole kadonnut kriisin myötä – päinvastoin, vaarana on, että Suomi ajautuu edessä olevan taantuman jälkeen vielä syvempään osaajapulaan kuin 2010-luvulla talouden kääntyessä nousuun.

Nyt hallituksen onkin tärkeää varmistaa, että se ottaa koronakriisin jälkihoidossa käyttöön tehokkaat toimet työllisyyden parantamiseksi ja yritysten uudistumisen tukemiseksi. TKI-toiminta, koulutus ja jatkuva oppiminen ovat Suomen taloudelle erinomaisia vauhdittajia myös tässä poikkeustilanteessa, järjestöt toteavat.