Vuosi 2020 tullaan muistamaan koronapandemia lisäksi myös korkeakoulutuksen merkittävän laajenemisen vuotena. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärät kasvoivat historiallisella tavalla aloituspaikkojen lisäysten myötä. Opiskelijamäärän kasvun taustalla on koulutuspolitiikassa tapahtunut muutos, jonka myötä korkeakoulutuksen merkitys Suomen kasvuun ja kilpailukykyyn tunnistettiin uudella tavalla.

Vuosi 2020 oli monella tavalla poikkeuksellinen ja käänteentekevä vuosi. Keväällä käynnistynyt koronapandemia ravisteli koko maailmaa ja asetti merkittävät rajoitteet normaalille elämälle. Pandemian vaikutukset tuntuivat myös ammattikorkeakouluissa, joissa liikkumisrajoitusten vuoksi siirryttiin keväällä pikavauhtia etäopintoihin ja poikkeuksellisiin valintakoejärjestelyihin. Koronapandemian opit tulevat jättämään pysyvät jäljet koulutuksen järjestämisen tapoihin ja pedagogisiin käytänteisiin. Kuitenkin pandemian rinnalla korkeakoulutuksessa tapahtui myös toinen merkittävä käänne, joka tulee muuttamaan korkeakoulutusta merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.

Opiskelupaikan vastaanottaneiden määrän historiallinen kasvu

Korkeakoulut kasvattivat vuoden 2020 opiskelijavalinnoissaan aloituspaikkamääriään 2000-luvulle ennenäkemättömällä tavalla. Ammattikorkeakouluissa opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 8 000 hakijalla eli runsaalla 16 prosentilla. Kasvu tapahtui sekä AMK-tutkintoon että YAMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Myös yliopistoissa paikan vastaanottaneiden hakijoiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna merkittävästi eli yli 10 prosenttia. Kokonaisuudessa korkeakouluista paikan vastaanottaneiden hakijoiden määrä kasvoi siis yli 10 000 hakijalla.

Näin suuri opiskelijamäärän kasvu yhden vuoden aikana on poikkeuksellista Suomen lähivuosien historiassa. Korkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä on pysytelleet tasaisina koko 2000-luvun, ja vaihtelu vuosien välillä on ollut varsin pientä. Opiskelijamäärien kehityksen pysähtyminen on johtanut hakijasuman syntymiseen korkeakoulujen porteille. Vuoden 2020 aloituspaikkojen lisäämisellä käynnistettiin suman purkaminen. 

Korkeakouluista opiskelupaikan vastaanottaneet vuoden 2020 hauissa 

Koulutustaso Paikan vastaanottaneet Muutos edellisvuoteen Muutos % 
Ammattikorkeakoulututkinto 40 869 6 453 15,8 % 
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 7 176 1 317 18,4 % 
Ammattikorkeakoulu yhteensä 48 045 7 770 16,2 % 
Yliopisto I sykli 20 811 2 193 10,5 % 
Yliopisto II sykli 7 773 894 11,5 % 
Yliopisto yhteensä 28 584 3 087 10,8 % 

lähde: Vipunen, ammattikorkeakoulut -> haku ja valinnat. 

Opiskelupaikan vastaanottaneiden määrän historiallisen kasvun takana on kaksi tekijää. Keväällä 2020 loppuun käydyissä opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen sopimusneuvotteluissa sovittiin korkeakoulujen tutkintotavoitteiden merkittävästä kasvattamisesta. Ammattikorkeakoulututkintoja koskevat tutkintotavoitteet kasvoivat 22 prosenttia ja yliopistojen ylempien korkeakoulututkintojen tavoite lähes 19 prosenttia edelliseen sopimuskauteen verrattuna.

Toinen opiskelijamääriä merkittävästi kasvattanut tekijä oli maan hallituksen 4. lisätalousarvossa tekemä korkeakoulujen aloituspaikkojen rahoitus, jolla lisättiin ammattikorkeakouluihin 2200 aloituspaikkaa ja yliopistoihin 2048 aloituspaikkaa. Vaikka osa aloituspaikkojen lisäyksistä perustui määräaikaiselle rahoitukselle, on viime vuonna tapahtunut muutos merkittävä askel kohti korkeakoulutuksen laajentamiselle ja korkeakoulutettujen määrän lisäämiselle.

Onko muutos riittävä? 

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 asetettiin tavoitteeksi korkeakoulutettujen osuus nostaminen nuorissa ikäluokissa 50 prosenttiin ja sama tavoite on myös lausunnolla olevassa koulutuspoliittisessa selonteossa. Onko tämä tavoitetaso tarpeeksi kunnianhimoinen, kun katsotaan vuoteen 2040 ja siitä eteenpäin? Suomi on tippunut OECD-maiden keskiarvon alle korkeakoulutettujen osuudessa nuorissa ikäluokissa ja verrokkimaissa korkeakoulutettujen osuus kasvaa edelleen. Samoin Osaamisen ennakointifoorumin ennakointitietojen mukaan suurin osa uusista syntyvistä työtehtävistä edellyttää korkeakoulutettua työvoimaa.  

Vuonna 2020 otettiin oikea askel Suomen osaamistason nostamiseksi vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Esitetty koulutustason nosto ei kuitenkaan vielä ole riittävä, vaan tavoitetasoa tulee nostaa esitettyä vielä korkeammalle. Nuorten ikäluokkien koulutustason nostamisen lisäksi tulee huomioida myös työelämässä jo olevien kansalaisten osaamistason nosto sekä koulutusperäisen maahanmuuton lisäämisen tarve. Kaikki tämä edellyttää myös korkeakoulujen rahoituksen pitkäjänteistä ja ennakoitavaa kasvattamista. 

Tekniikka ja terveys lisäsivät paikan vastaanottaneiden määrää eniten 

Ammattikorkeakouluissa paikan vastaanottaneiden hakijoiden määrä kasvoi uusien tulossopimusten mukaisesti työvoimapula-aloilla. Uusien opiskelijoiden määrän kasvu keskittyi erityisesti tekniikan ja terveyden alojen koulutuksissa. ICT-alan koulutukset mukaan lukien näiden alojen uusien opiskelijoiden määrän kasvu vastaa kolmea neljäsosaa koko uusien opiskelijoiden määrän lisäyksestä. Suhteellisesti opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä kasvoi maa- ja metsätalousalan koulutuksissa. Ammattikorkeakoulujen paikan vastaanottaneiden määrän kasvu noudattelee pitkälti korkeakoulujen uusissa sopimuksissa sovittuja tavoitteita, joissa myös terveys ja tekniikka korostuvat.  

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen paikan vastaanottaneet vuoden 2020 hauissa koulutusaloittain 

Koulutusalat Paikan  vastaanottaneet Muutos edellisvuoteen Muutos % 
Kasvatusalat 276 2,2 % 
Humanistiset ja taidealat 1 839 105 5,7 % 
Liiketalouden alat 8 253 720 8,7 % 
Tietojenkäsittely ja tietoliikennealat (ICT) 4 548 978 21,5 % 
Tekniikan alat 9 471 1 722 18,2 % 
Maa- ja metsätalousalat (ml. luonnontieteet) 1 137 306 26,9 % 
Terveys- ja hyvinvointialat 12 762 2 178 17,1 % 
Palvelualat 2 583 438 17,0 % 
Yhteensä 40 863 6 438 15,8 % 

lähde: Vipunen, ammattikorkeakoulut -> haku ja valinnat. 

Samuli Maxenius
asiantuntija
Arene ry