Lähes puolet suomalaisista kunnanvaltuutetuista ja yrityspäättäjistä haluaisi kasvattaa korkeakoulutettujen osuutta.  Kunnanvaltuutetut ja yrityspäättäjät ovat vakaasti sitä mieltä, että yhden korkeakoulututkinnon suorittamisen tulee jatkossakin olla maksutonta Suomessa. Kunta- ja yrityspäättäjät haluaisivat lisätä ammattikorkeakoulujen rahoitusta.

Vuonna 2016 Suomessa korkeakoulutettuja 25-34-vuotiaiden ikäluokasta oli 41 prosenttia, mikä on alhaisempi kuin OECD-maiden keskiarvo 43 prosenttia. Yhteensä 46 prosenttia suomalaisista kunnanvaltuutetuista ja yrityspäättäjistä haluaisi, että korkeakoulutettujen osuutta kasvatettaisiin tulevaisuudessa. Saman kokoinen osuus vaikuttajista pitäisi korkeakoulutettujen osuuden ennallaan.

Näkemykset käyvät ilmi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kyselytutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 1286 kunnanvaltuutettua ja yrityspäättäjää.

Korkeakoulututkinnon suorittajien osuuden nostaminen on yksi Korkeakoulututkimuksen ja tutkimuksen visio 2030 tavoitteista.

Yhden korkeakoulututkinnon maksuttomuutta tuetaan, mutta toisen tutkinnon maksullisuudelle löytyy ymmärrystä

Maksuttomalle korkeakoulutukselle on Suomessa kyselyn mukaan vankka tuki kaikissa puolueissa ja yrityspäättäjien parissa. Yksilön mahdollisuus suorittaa maksuttomasti useampia korkeakoulututkintoja sen sijaan jakaa mielipiteitä.

Vastaajista 24 prosenttia on täysin ja 32 prosenttia jokseenkin samaa mieltä siitä, että useampien korkeakoulututkintojen suorittamisen pitäisi olla maksutonta, kun taas 24 prosenttia on jokseenkin eri mieltä ja 9 prosenttia täysin eri mieltä väitteestä.

Kunnanvaltuutetuista vain vasemmistoa ja vihreitä edustavat tukevat useampien tutkintojen maksuttomuutta selkeästi. Vasemmistoliiton kunnanvaltuutetuista 90 prosenttia ja vihreistä 83 prosenttia tukee useamman tutkinnon maksuttomuutta. SDP:n valtuutetuista asiaa tukee 67 prosenttia. Useammat maksuttomat tutkinnot jakavat eniten kokoomuslaisia, joista enemmistö, 52 prosenttia, vastustaa maksuttomuutta. Perussuomalaisten vastaajien näkemykset jakautuvat lähes tasan.

Kunnanvaltuutetut ja yrityspäättäjät haluavat lopettaa koulutusleikkaukset

Valtion myöntämä perusrahoitus ammattikorkeakouluille on noin 780 miljoonaa euroa vuonna 2019. Rahoitus on supistunut noin 200 miljoonaa euroa eli 20 prosenttia vuodesta 2012. Opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrä on pysynyt ennallaan.

Kyselyyn vastanneista kunta- ja yrityspäättäjistä 69 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta tulisi lisätä. Vastaavasti ammattikorkeakoulujen rahoituksen indeksijäädytysten purkamista tukee 68 prosenttia vastaajista. Julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisääminen saa kannatusta noin 70 prosentilta vastaajista.

Noin 90 prosenttia vasemmistopuolueiden ja vihreiden haluaisi lisätä ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta sekä julkista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta ja purkaa ammattikorkeakoulujen indeksijäädytykset.

Kokoomuslaiset kunnanvaltuutetut suhtautuvat suurimmalla varauksella ammattikorkeakoulujen rahoituksen lisäämiseen. Noin neljännes heistä ei olisi valmis lisäämään perusrahoitusta, eikä purkamaan indeksijäädytyksiä. Kokoomuksessakin kuitenkin enemmistö (52 prosenttia) kannattaa perusrahoituksen nostamista ja 56 prosenttia indeksirahoituksen purkamista.

”Korkeakoulutettujen määrän kasvattamisen ja maksuttoman koulutuksen yhdistäminen on vaikeaa korkeakoulujen nykyisellä rahoituksella. Kunnissa ja yrityksissä ymmärretään, että talouskasvun mukana tuomaan osaajatarpeeseen vastaaminen vaatii lisärahoitusta leikkausten jälkeen”, arvioi Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Kunnanvaltuutettujen ja yrityspäättäjien parissa tehty kyselytutkimus käsitteli suomalaista korkeakoulupolitiikkaa ja ammattikorkeakouluja. Selvityksen toteutti Aula Research Oy Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1286 vaikuttajaa, joista 858 oli kunnanvaltuutettuja ja 428 yrityspäättäjiä. Yrityspäättäjien yleisimmät tehtävänkuvat olivat toimitusjohtaja, omistaja, viestintäjohtaja, henkilöstöjohtaja ja aluejohtaja. Selvityksen otos kerättiin sähköisellä kyselyllä aikavälillä 28.9.-5.11.2018.