Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Sivistystyönantajat kutsuivat eurovaaliehdokkaita mukaan virtuaaliseen vaalipaneeliin kertomaan näkemyksiään osaamisesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta. Kysely lähetettiin kahdeksan suurimman puolueen edustajille (1 ehdokas / puolue) ja vastauksia saatiin yhteensä neljä.

Lue, miten keskustan Elsi Katainen, kokoomuksen Henna Virkkunen, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja RKP:n Nils Torvalds vastasivat kysymyksiimme!

Mikä on EU:n suurin koulutukseen tai tutkimukseen liittyvä saavutus?

Sari Essayah: Pidän Horisontti 2020 -ohjelman aikaansaamista keskeisenä saavutuksena tavoitellessa EU:sta johtavaa osaamistalousaluetta. Tieteen ja innovaatioiden tukeminen on oltava keskiössä Euroopan globaalin kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Elsi Katainen: Valitsen kaksi; opiskelijavaihtoon suunnattu Erasmus-ohjelma ja tutkimusohjelma Horisontti. Molemmat hienoja esimerkkejä onnistuneista ja ennen kaikkea tarpeellisista EU-ohjelmista, joista myös tuhannet suomalaiset opiskelijat ja tiedeyhteisö ovat hyötyneet.

Nils Torvalds: Unionin historiassa on toki tapahtunut paljon mutta tämänhetkinen suurin saavutus on mielestäni Horisontti2020-tutkimusohjelma ja Erasmus-opiskelijavaihto. H2020 puitteissa saimme 80 miljardia euroa tutkimusrahoitusta liikkeelle ja Erasmuksen puitteissa paranneltua sekä opiskelijaliikkuvuutta kuin kansainvälistymistä.

Henna Virkkunen: Eurooppalainen rajat ylittävä koulutus- ja tutkimusyhteistyö on saavutus itsessään. Ainutlaatuiset sisämarkkinamme mahdollistavat opiskelijoiden ja tutkijoiden vapaan liikkuvuuden ja laajat työskentelymahdollisuudet ympäri Eurooppaa. Sektoria pitää kuitenkin edelleen kehittää, kansalliset ja alueelliset tutkimuspolitiikat sekä EU:n toimet pitäisi saada tukemaan tosiaan entistä enemmän. Upea yksittäinen saavutus on Erasmus -ohjelma, joka on yli 30 vuoden historiansa aikana mahdollistanut vaihdon miljoonille nuorille.

Pitäisikö koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusosuutta EU:n budjetissa suurentaa?

Sari Essayah: Mielellään, koska se on ehdottomasti lisäarvoa jäsenmaille.

Elsi Katainen: Kyllä. Olen kannattanut europarlamentaarikkona kuluneella kaudella molempien edellä mainittujen ohjelmien kasvattamista. Nuorten työllistymisen ja työurien kannalta on tärkeää tukea heitä kansainvälistymisessä ja Erasmus on osoittautunut tässä toimivaksi kanavaksi. Huippututkimukseen ja innovaatioihin tarvitsemme lisäpanoksia ennen kaikkea kilpailukyvyn, kasvun ja kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseksi.

Nils Torvalds: Pitäisi! Tämä tuleekin tapahtumaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatioissa on meidän tulevaisuus!

Henna Virkkunen: Pitäisi ehdottomasti. EU-budjetin painopistettä on siirrettävä vahvemmin tulevaisuutta ja kasvua tukemaan hankkeisiin. Euroopan parlamentti äänesti tulevasta EU:n tutkimusohjelma Horizon Europesta, jolla rahoitetaan tutkimusta ja innovaatioita vuosina 2021-27. Parlamentti esittää, että tutkimusohjelman budjettia kasvatetaan 50 prosenttia nykyisestä eli 120 miljardiin euroon. Tämä on kannatettava linja, jota liikennevaliokunnan neuvottelijana tiukkaan ajoin läpi prosessin.

Kolme tärkeää viestiä tuleville mepeille

Arene, Unifi ja Sivistystyönantajat kiittävät kaikkia paneeliin osallistuneita ja muistuttavat tulevia europarlamentaarikkoja keskeisistä eurovaaliviesteistään:

  • Huolehditaan tutkimuksen ja innovaatioiden riittävästä rahoituksesta
  • Vahvistetaan EU:n roolia avoimen tieteen, datan ja koulutuksen edistäjänä
  • Nostetaan koulutus ja tutkimus Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi

Europarlamenttivaalit järjestetään sunnuntaina 26. toukokuuta. Suomesta valitaan parlamenttiin 13 + 1 meppiä. 14. edustaja nousee parlamenttiin siinä tapauksessa, että Britannian EU-ero astuu voimaan.