Uuden hallituksen pitää asettaa tavoitteeksi suomalaisten osaamisen ja koulutuksen tason nostaminen nykyisestä, esittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene. Tämä edellyttää selkeää ja pitkäjänteistä korkeakoulupolitiikkaa, jonka tukena ovat riittävät resurssit koulutukseen ja sen kehittämiseen. Pelkkä yhteinen visio ei riitä.

Päättyvän vaalikauden saavutuksissa ammattikorkeakoulujen kannalta myönteistä oli korkeakouluvisio, jonka valmistelussa asetetut tavoitteet on yhteiskunnassa laajasti hyväksytty. Ammattikorkeakoulujen rooli osana korkeakoululaitosta tunnistettiin hyvin vision valmistelussa. Myös koulutusviennissä otettiin edistysaskeleita mm. ottamalla käyttöön EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut.

Arene arvioi hallituksen onnistumista korkeakoulupolitiikassa Yleisradion 2.4. julkaisemassa uutisessa. Yle kysyi korkeakoulutuksen vaikuttajien arvioita vaalikauden korkeakoulupolitiikasta.

Vision ytimessä on korkeakoulutuksen laajentaminen nykyisestä, jotta puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Samalla työelämässä olevien mahdollisuuksia kehittää osaamistaan halutaan laajentaa.

Tutkintojen määrän lisääminen edellyttää 50 miljoonan euron lisäystä ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen, Arenessa arvioidaan. Tällä summalla pystytään lisäämään aloituspaikkoja ja tehostamaan koulutusta läpäisyn parantamiseksi.

-Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja aloilla, joilla on työelämässä kysyntää, Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen esittää. – Ammattikorkeakoulutkinnon suorittaneet työllistyvät erittäin hyvin ja heistä on pulaa monilla aloilla.

Suomalaisten osaamisen tason nostaminen edellyttää koulutuksen koko ketjun kuntoon laittamista. Arene muistuttaa, että tähän sisältyvät lisäpanostukset korkeakoulutettuihin.

Yleisarvosana tyydyttävä

Arenen yleisarvio nykyisen hallituksen onnistumisesta korkeakoulupolitiikassaan jäi tyydyttäväksi.

Kuluvan neljän vuoden edistysaskeleetkin ovat vaakalaudalle, kun ammattikorkeakoulujen rahoituksellinen asema on heikentynyt koko ajan indeksikorotusten jäädytyksen vuoksi.

-Leikkauksista ja indeksijäädytyksistä on pakko jankuttaa, koska ne tuhoavat korkeakoulutuksen perustaa joka päivä, Lempinen kommentoi rehtoreiden tuntoja.

Korkeakoulutuksen uudistuminen edellyttää pitkäjänteisyyttä. Hankkeiden sijaan korkeakoulut kaipaavat perusrahoituksen vahvistamista. Vuosina 2016-2018 keskimäärin joka neljäs ammattikorkeakoulu on tehnyt tappiollisen taloudellisen tuloksen.

Ylen uutinen on luettavissa täältä.

Juttu Ylen pääuutislähetyksessä alkaa kohdassa 6:32 📺 https://areena.yle.fi/1-4558962