Antti Rinteen tulevan hallituksen 3.6.2019 julkaistu hallitusohjelma muutti koulutuksen rahoituksen suunnan kahdeksan vuotta kestäneen leikkauspolitiikan jälkeen. Ammattikorkeakouluille hallitusohjelma tarjoaa lisää rahaa, mutta myös vastuun kasvamista.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus kasvaa tulevan hallituskauden aikana noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Perusrahoituksen kasvu rakentuu rahoituksen 20 miljoonan euron korotuksella sekä vuosittaisilla perusrahoituksen indeksikorotuksilla. Perusrahoituksen korotus sekä indeksien palauttaminen tuovat jonkin verran helpotusta kahden viime hallituskauden aikana tehtyihin leikkauksiin. Koulutuksen suunnatuista 730 miljoonan euron kertaluontoisista investoinneista korkeakouluille ollaan suuntaamassa vain murusia. 

Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen edellyttää lisää panoksia 

Rahoituksen kasvattamisen myötä myös ammattikorkeakoulujen tehtävät kasvavat. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin nuorissa ikäluokissa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on otettu viime hallituskaudella laaditusta korkeakouluvisiosta, jossa korkeakoulutettujen määrän lisääminen oli nostettu yhdeksi kärkiteemaksi. Keskeiseksi keinoksi tavoitteen toteuttamiseksi esitetään korkeakoulujen aloituspaikkamäärien merkittävää kasvattamista vuosina 2020-2025. Ohjelman rahoitusta koskevissa kirjauksissa ei kuitenkaan esitetä erillistä rahoitusta aloituspaikkojen määräaikaiseen kasvattamiseen. Tähän saadaan toivottavasti muutosta tutkintotavoitteiden korottamisen yhteydessä. Pelkkä perusrahoituksen korotus ei riitä tavoitteen edellyttämien paikkalisäysten toteuttamiseen.

Hallitusohjelmassa on myös hyviä kirjauksia koskien ammattikorkeakoulujen tulevia opiskelijoita. Hallitus on toteuttamassa korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman, jolla pyritään parantamaan aliedustettujen väestöryhmien pääsyä korkeakoulutuksen piiriin. Tätä tavoitetta edistetään muun muassa vahvistamalla ammatillisen tutkinnon tarjoamia korkeakouluvalmiuksia, kuten matemaattisia, yhteiskunnallisia ja kirjallisia taitoja. Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta toimet koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ovat tervetulleita, sillä ne lisäävät mahdollisten hakijoiden määrää sekä parantavat tulevien opiskelijoiden osaamista.

Kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupaprosesseihin on luvassa muutoksia.

Ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoiden oleskelulupaprosesseihin on myös tulossa helpotuksia. Jatkossa opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja valmistumisen jälkeen sitä pidennetään kahteen vuoteen. Tämä muutosta on todella tervetullut, sillä ammattikorkeakoulut ovat menettäneet merkittävän määrän kansainvälisiä opiskelijoita nykyisten monimutkaisten ja hitaiden lupaprosessien vuoksi.

Lisää suunnitelmallisuutta koulutusjärjestelmän kehittämiseen 

Hallitusohjelmassa esitetään tehtäväksi vuoteen 2030 ulottuva kansallisen osaamisen ja oppimisen tiekartta, jossa yhtenä keskeisinä painopisteinä ovat Suomen koulutus- ja osaamistason nostaminen, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen ja oppimiserojen kaventaminen. Koulutuksen kentällä toimivat järjestöt, Arene mukaan lukien, nostivat esiin ennen vaaleja tarpeen luoda koko koulutusjärjestelmän kehittämistä koskeva vision. Tiekartta tulee toivon mukaan täyttämään tämän tarpeen ja ohjaamaan suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämistä aikaisempaa eheämpänä kokonaisuutena, jossa koulutuskentän eri sektoreiden kehittämistä tarkastellaan koko koulutusjärjestelmän näkökulmasta. 

Toinen ohjelman korkeakouluille merkittävä tavoite on korkeakoulujen yhteistyön lisääminen, erityisesti opintotarjonnan osalta. Ammattikorkeakoulukentällä yhteisen digitaalisen opintotarjonnan tuottamista on jo toteutettu muutaman vuoden ajan CampusOnline-palvelun avulla, joten yhteistyöhön edistäminen on jo käynnissä ammattikorkeakoulujen osalta. Arene ja Unifi ovat myös esittäneet omassa digivisiossaan oppimisen kansallisten tietovarantojen tehokkaampaa ja avoimempaa käyttöä, jonka avulla voidaan parantaa oppimiskokemusta sekä opintojen suunnitelmallisuutta että sujuvuutta. Ohjelmassa on luvattu 5 miljoonaa euroa yhteistyön kehittämiseen.

Jatkuvassa oppimisessa edettävä vaihe kerrallaan 

Hallitusohjelman mukaan jatkuvan oppimisen edistäminen toteutetaan parlamentaarisessa valmistelussa. Tämä ei ole yllättävää, sillä jatkuvan oppimisen kehittämiseen liittyvien monimutkaisten ja laajojen kysymysten vuoksi valmiiden ratkaisujen esittäminen kolmen viikon neuvottelujen pohjalta olisi ollut lähes mahdotonta. Parlamentaarisen tahtotilan löytäminen asiassa on tärkeää, sillä näin suuren politiikkasektorit ylittävän muutoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa kestää useamman hallituskauden ajan. Tärkeää on kuitenkin saada jatkuvaa oppimista edistäviä hankkeita etenemään jo tämä hallituskauden aikana. Osa ohjelmassa kirjatuista tavoitteista on jo käynnistetty, kuten hallitusohjelmassa mainittu elinikäisen oppimisen ohjauspalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen. 

Suunta parempaan päin 

Antti Rinteen hallituksen ohjelma on askel parempaan päin ja sisältää uusia satsauksia ammattikorkeakouluille ja koko koulutusjärjestelmälle. Pysyvän rahoituksen määrä koulutukseen ei kasvanut aivan vaalikeskustelujen koulutusmiljardiin, mutta rahoituksen lisäykset helpottavat tilannetta leikkausvuosien jälkeen. Ammattikorkeakoulujen kannalta merkittävä kysymys on, miten korkeakoulutettujen määrän lisääminen tullaan rahoittamaan?

Samuli Maxenius
asiantuntija
Arene Ry