Lapinlahden linnut lauloivat Ojasta noustaan -kappaleessaan 1980-luvun lopulla ”Jo aukee saviset laskuojat, jo nousee maaseudun pojat, panevat pystyyn perheet komiat, pellot ja metsät elämään”. Ammattikorkeakoulut putosivat maaliskuun puolivälissä hetkeksi koronan ojaan. Sieltä noustiin jo muutamassa tunnissa ylös takaisin tielle, jonka päässä saattaa häämöttää uudenlainen ammattikorkeakoulu ja sen pedagogiikka.

Opettajat ja opiskelijat tekivät maaliskuussa 2020 jättimäisen digiloikan, joka onnistui teknisesti hienosti. Toki vakavia haasteitakin jäi ratkottavaksi, kuten SAMOKin opiskelijakysely ja OAJ:n opettajakysely ovat osoittaneet. Samoin ammattikorkeakouluista valmistuneiden määrät näyttävät alustavasti kehittyneen hivenen vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Haasteita on ollut mutta opittukin on paljon. Mitä hyvää ja pysyvää muutoksesta voidaan ottaa haltuun ja vahvistaa edelleen ja mitä on poisopittavaa? Onko nyt aidosti rakennettavissa skenaariot, joitten pohjalta on mahdollista kehittää tulevaisuuden Korkeakouluvisioon ja Digivisioon 2030 vastaava ammattikorkeakoulujen pedagogiikka ja oppimisen kulttuuri?

CampusOnline -projekti toteutti toukokuussa 2020 kaikkien ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöille suunnatun kyselyn, jonka tuloksia paraikaa analysoidaan. Kyselyyn vastasi 1561 opettajaa eli noin 31 % kaikista opettajista. Tuloksia voidaan tässä välivaiheessa alustavasti tarkastella muun muassa kyselyn viimeisten kysymysten vastauksista. Kysymykset koskivat aiheita ”Mitä yhteistä ammattikorkeakoulujen tulisi tehdä verkko-opetuksen kehittämiseksi?” (694 vastaajaa) ja ”Miten ammattikorkeakouluissa tulisi koronaepidemian jälkeen toimia uudella tavalla?” (897 vastaajaa). Vastauksia tuli yhteensä 1591 kpl ja koska usea vastaaja otti kantaa useampaan kuin yhteen ilmiöön, vastaustietueita tuli yhteensä 1681 kpl.

Kysymykseen ”Mitä yhteistä ammattikorkeakoulujen tulisi tehdä verkko-opetuksen kehittämiseksi?” (762 vastaustietuetta) 51 % vastaajista totesi, että on tarpeen vahvistaa ammattikorkeakoulujen yhteisiä verkkokurssialustaratkaisuja, opetusmateriaalituotantoja, opetustarjontoja ja jakaa edelleen hyviä verkko-opetuksen käytänteitä. Verkko-opetusvalmiuksien vahvistamista ja pedagogiikan laadun yhteiskehittämistä monipuolisin keinoin piti 12 % vastaajista tärkeänä. Yhteisten pelisääntöjen, ohjeistusten, strategisten linjausten, hankintojen (esim. lisenssit) toteuttamista piti noin 6 % tärkeänä. Samoin noin 6 % katsoi, että ammattikorkeakouluissa tarvitaan lisää tukea ja kehittyneitä palveluita verkko-opetuksen ja -opiskelun toteuttamiseen. Noin 5 % vastaajista koki, että ammattikorkeakoulujen keskinäinen verkostoitumisen ja yhteistyön vahvistaminen sekä opiskelijoiden mukanaolo kehittämisessä on tärkeää. Sama määrä vastaajista eli noin 5 % katsoi, että teknisen tuen, tietojärjestelmien ja verkkotyökalujen toimivuus sekä tietoturvallisuus tulee varmistaa. 

Kysymykseen ”Miten ammattikorkeakouluissa tulisi koronaepidemian jälkeen toimia uudella tavalla?” (919 vastaustietuetta) noin 45 % vastaajista suhtautui verkko-opetukseen ja etätyöhön myönteisesti – niiden lisäämistä pidettiin hyvänä. Vastaajat kokivat, että ammattikorkeakoulujen yhteisiä ratkaisuja, alustoja ja yhteisesti tuotettuja opintoja verkossa tarvitaan.  Samalla kuitenkin noin 11 % vastaajista totesi, että etäopetuksen ja koronan aiheuttaman muutoksen merkitys tulee ymmärtää tasapainoisesti. Tällä tarkoitettiin sitä, että etä- ja lähiopetusta olisi kehitettävä hyödyntäen tarkoituksenmukaisesti eri menetelmien hyviä käytänteitä. Opettajien osaaminen edellyttää täydentämistä, koulutusta ja verkkopedagogiikan laadun vahvistamista eri tavoin. Näin totesi 9 % vastaajista. Noin 8 % koki, että opettajien työsuunnitelmia tulee uudistaa, työaikaa verkko-opetuksen kehittämiseen tarvitaan lisää ja että johdon tuki on tässä tärkeä. Teknisen toimivuuden, työvälineiden, ohjelmistojen, oppimateriaalien ja kirjastoaineistojen saatavuuden parantaminen oli tärkeää noin 6 %:lle.  Vain runsaat 3 % vastaajista toivoi, että palataan entiseen käytäntöön ja kehitetään lähinnä lähiopetuksen laatua.

”Erityisen toivottavaa jatkossa on vahvistaa ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä ja toteuttaa yhdessä oppimisalustoihin, opintotarjontoihin, pedagogiseen kehittämiseen ja opetusmateriaaleihin liittyviä yhteisiä ratkaisuja.”

Näiden alustavien tarkastelujen perusteella rohkenen ajatella, että noin puolet tai vähän enemmän ammattikorkeakoulujen opettajista kokee etä- ja verkko-opetuksen laajentumisen myönteisenä ja tarpeellisena ilmiönä. Erityisen toivottavaa jatkossa on vahvistaa ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä ja toteuttaa yhdessä oppimisalustoihin, opintotarjontoihin, pedagogiseen kehittämiseen ja opetusmateriaaleihin liittyviä yhteisiä ratkaisuja.

Onko tässä aineksia uudenlaisen ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja verkostoyhteistyön kehittämiseksi koronan ojasta nousun jälkeiseen aikaan? Mielestsäni on, koska näkemykseni mukaan vanhaan maailmaan ei ole sellaisenaan paluuta. Tässä on aito mahdollisuus kehittää osaamisen kehittämisen instrumentit suomalaisen yhteiskunnan jälleenrakentamiseksi. Laitetaan Lapinlahden lintujen sanojen mukaan ammattikorkeakoulujen koulutuksen ja oppimisen ”pellot ja metsät elämään” uudella tavalla.

Hannu Ikonen
Koulutuksen kehittämispäällikkö
JAMK