Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tänään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 toimenpideohjelmat, jotka valmisteltiin laajassa yhteistyössä. Vision tiekartan valmistelu on jo johtanut muutoksiin ammattikorkeakoulu- ja yliopistolaeissa sekä korkeakoulujen rahoitusmalleissa.

Toimenpideohjelman esitellyt kansliapäällikkö Anita Lehikoinen korosti korkeakouluja yhteiskuntaa muovaavana muutosvoimana. Hän korosti myös korkeakoulujen kansainvälisyyttä, joka kulkee läpi vision.

Lehikoisen mukaan visiolla haetaan korkeakoulujen erilaistumista, joka koskee rakenteita ja sisältöjä. Korkeakoulutukselle ei ole olemassa vain yhtä mallia tai muottia.

Tästä se rytinä alkaa, kansliapäällikkö totesi ilmoittaen toimenpideohjelmien käynnistyvän ministeriön järjestämästä visio-seminaarista.

Arenen varapuheenjohtaja rehtori Riitta Konkola Metropoliasta kommentoi vision valmistelun olleen menestyksekäs oppimisprosessi, joka osallisti ammattikorkeakoulut, Arenen ja lukuisat muut toimijat.

-Arene on vahvasti sitoutunut vision tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, Konkola linjasi.

Ensimmäinen toimenpideohjelmista tavoittelee Suomesta osaavimman työvoiman kotimaata. Korkeakoulutettujen määrän lisäämisen 50 % nuorisoikäluokasta ja jatkuvan oppimisen kehittämisen lisäksi ohjelma sisältää ulkomaisten osaajien houkuttelemisen Suomeen.

-Kansainvälisillä opiskelijoilla on ollut vaikeuksia saada oleskelulupia Suomeen, kertoi seminaarissa paneelikeskusteluun osallistunut rehtori Riitta Rissanen Lapin ammattikorkeakoulusta. Tämä on johtanut lukukausimaksujen palauttamiseen opiskelemaan valituille.

TKI-rahoituksen lisäys riippuu yrityksistä

Vision kolmas näkyvä tavoite on tutkimus- ja innovaatiorahoituksen nostaminen neljä prosenttiin. VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara kannusti korkeakouluväkeä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laajentamiseen.

-Onko meillä varaa olla investoimatta neljää prosenttia? Vasara kysyi seminaarin yleisöltä.

Innovaatiotoiminta on kasvava osa ammattikorkeakoulujen toimintaa, mutta sen potentiaalia ei ole vielä kunnolla tunnistettu Suomessa.

-Ammattikorkeakouluilla pitäisi olla merkittävä rooli pk-yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan aktivoimisessa, korostaa Arenen toinen varapuheenjohtaja rehtori Petri Raivo Karelia ammattikorkeakoulusta.

Arenen mielestä Suomeen tarvitaan kansallinen rahoitusinstrumentti työelämää ja erityisesti pk-yrityksiä tukevaan sekä uudistavaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, sillä iso osa TKI-hankkeista jää nykyisten kansallisten rahoituslähteiden ulkopuolelle.

-Neljän prosentin tavoite edellyttää, että useammat yritykset ja korkeakoulut tekevät yhdessä innovaatiotoimintaa, Raivo jatkaa.

-Tarvitsemme uudenlaisen rahoitusinstrumentin, sillä työn murros ja teknologinen kehitys haastavat myös perinteiset kotimarkkinoilla satoja tuhansia suomalaisia työllistävät yritykset, Raivo jatkaa.

Julkisella rahoituksella on vivutettava yksityisiä investointeja yrityksiltä. Ammattikorkeakoulujen tehtävä on tukea myös niitä yrityksiä ja työpaikkoja, jotka ottavat ensimmäisiä askeleita TKI-toiminnassa.

Nykyinen kansallinen innovaatiorahoitus tukee kansainvälisille vientimarkkinoille tähtääviä yrityksiä ja tutkimusrahoituksella haetaan tieteellisiä läpimurtoja.

Loput toimenpideohjelmista tähtäävät korkeakoulutuksen uudistu-miseen ja digitaaliseen palveluympäristöön, maailman parhaaseen oppimiseen ja oppimisympäristöihin korkeakouluyhteisön osaamisella sekä korkeakoulujen kehittymistä Suomen parhaiksi työpaikoiksi.

-Edessämme on korkeakoulutuksen työtapojen systeeminen muutos, Riitta Konkola arvioi toimenpideohjelmien ja korkeakouluvision kokonaisuutta.

Vision tiekartan esittelyyn voi tutustua täällä.