Onko meillä rohkeutta puolustaa koulutusta?

Suomessa valmistellaan koulutuspoliittista selontekoa, joka kääntää katseen historiallisesta PISA-menestyksestä tulevaisuuteen. Selonteosta toivotaan myös puolustuspuheenvuoroa, jota tarvitsemme koulutuksen rahoituksen pitkäjänteiseksi turvaamiseksi. Esimerkkiä on haettu vuoden 2017 puolustuspoliittisesta selonteosta, johon perustuu uusien hävittäjien ja taistelualusten hankinnat. Koulutuspoliittisessa selonteossa on perusteltava ja priorisoitava koulutuksen uudistamisen vaatimat toimenpiteet ja niiden rahoitus.

Suomea pidetään maailmalla koulutuksen suurvaltana. Tämä tuo yhä vierailijaryhmiä ympäri maailmaa tutustumaan oppilaitoksiimme ja koulutusjärjestelmäämme. Perusopetuksen PISA-menestyksen lisäksi korkeakoulutuksemme on arvioitu maailmaanlaajuisesti tehokkaaksi suhteutettuna maan kokoon. Jatko-opintokelpoisuuden takaavaa ammatillista koulutustamme pidetään esimerkillisenä.

Samanaikaisesti mediat uutisoivat viikoittain osaajapulasta, joka vaikeuttaa yritysten kasvua koko maassa ja kaikilla toimialoilla. Olemme havahtuneet yleiseen koulutustason laskuun, kun 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Huolta herättää myös osaamisen taso, mikä näkyy peruskoulussa kasvavana erona hyvin ja heikosti osaavien välillä. Joka kuudes perusopetuksen päättävä ei opi tarpeeksi selvitäkseen ammatillisesta koulutuksesta tai lukiosta, mikä näkyy opintojen keskeytymisenä.

Koulutuspoliittisen selonteon on rohkeasti arvioitava koulutusjärjestelmän nykytilaa vahvuuksineen ja heikkouksineen. Useat ongelmista ovat kasautuneet vuosikymmenten aikana, joten me tiedämme tarkkaan mitkä korjauskeinot eivät ole tähän mennessä toimineet. Ratkaisuiksi tarvitaan uusia keinoja.

”Koulutuspoliittisen selonteon on rohkeasti arvioitava koulutusjärjestelmän nykytilaa vahvuuksineen ja heikkouksineen.”

Lisäksi selonteossa on uskottavasti kuvattava toimintaympäristöstä nousevat paineet, jotka edellyttävät opetuksen panostuksia osaamiseen syntyvyyden romahduksesta huolimatta.

Maan sisäinen muuttoliike ja lasten määrän vähentyminen vievät oppilaat sadoista oppilaitoksista, jotka jäävät tarpeettomiksi. Nuorten koulutuksen järjestämisen nykyiset rakenteet vanhenevat. Onneksi digitalisaatio mahdollistaa koulutuspalveluiden tarjoamisen sielläkin, missä väestö ei riitä omaan oppilaitokseen. Oppimisen irtautuminen fyysisistä tiloista on suuri mahdollisuus parantaa koulutustarjontaa.

Osaaminen ja koulutus ovat keskeiset tavat luoda hyvinvointia, kilpailukykyä ja taloudellista menestystä Suomelle. Väestön mahdollisimman korkean ja ajantasaisen osaamisen varmistaminen on keskeistä tuottavuuden parantamiselle, mitä tarvitsemme työvoiman vähentyessä. Osaaminen lisää mahdollisuuksia työllistyä. Yhteiskunnan eheyden kautta koulutuksella on kytkös sisäisen turvallisuuden parantamiseen.

Tulevaisuuden ennakointi kertoo, että tulevaisuudessa tarvitaan enemmän korkeakoulutettuja eikä lainkaan kouluttamattomia ihmisiä. Teknologiselle kehitykselle ei näy loppua vaan se voi jopa kiihtyä. Ilmastonmuutos ja ympäristökriisi vaativat uutta osaamista koko ajan.

”Kun oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan halutaan muuttuvan, on muutettava niiden ohjausta ja rahoitusta huomioimaan yhteiskunnan uudet tarpeet.”

Koulutusjärjestelmältä edellytetään kykyä toimia yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa vaaditaan uusiutuvaa ja aiempaa monimutkaisempaa tai korkeampaa osaamista. Kun oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan halutaan muuttuvan, on muutettava niiden ohjausta ja rahoitusta huomioimaan yhteiskunnan uudet tarpeet.

Nyt olemme tilanteessa, jossa oppilaitokset ja korkeakoulut yhä saavat lisätehtäviä ilman uusia resursseja tai vanhojen tehtävien karsimista. Selonteossa on perusteltava, miksi lasten määrän vähentyessä vapautuvia resursseja on käytettävä esimerkiksi aikuisten osaamisen kehittämiseen.

Selonteon valmistelussa on huomioitava myös kiristyvä kilpailu työvoimasta. Opetusalan ammattien vetovoiman turvaaminen edellyttää uskoa tulevaisuuteen. Tähän liittyvät henkilöstön mahdollisuudet uudistaa ammattiosaamistaan.

Joudumme jatkossa valitsemaan mikä on tärkeää, jotta vanhenevalla Suomella on mahdollisuus menestyä.

Lue myös Arenen esityksistä koulutuspoliittisen selonteon valmisteluun >>

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Ammattikorkeakoulut ovat jo kantaneet osansa koulutusleikkauksista – huoli Suomen tulevaisuudesta kasvaa

Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Hallitusohjelmassa sovitun,...

Onko meillä rohkeutta puolustaa koulutusta?