Korona tulee aiheuttamaan lähivuosina merkittäviä muutoksia globaaleissa kehitystrendeissä. Kohdentamalla elvytystä osaamisen kehittämiseen, meillä on mahdollisuus vahvistaa Suomen tulevaisuuspolkua kohti aiempaakin toimivampaa yhteiskuntaa. Osaamiselvytyksen suuntaaminen sekä työelämän kehittämistä tukevaan tutkimukseen että oppimismahdollisuuksien laajentamiseen kaikilla koulutusasteilla ovat paras takuu sille, että elvytysrahat muuttuvat sijoitukseksi eivätkä pelkäksi kuluksi.   

Tänä keväänä globalisaatio on näyttänyt nurjimman puolensa vuosikymmeniin. Elämme hetkessä, josta kenelläkään ei ole aiempaa kokemusta. Jokainen päätös joudutaan punnitsemaan ilman yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen perinteisesti käytettävissä olevaa laajaa historiallista vertailuaineistoa.

Päätöksiä joudutaan tekemään ainakin kahden vaikean vaihtoehdon välillä. Onko tärkeämpää varmistaa kansanterveys ja jokaiselle asukkaalle mahdollisimman monta elinvuotta vai kansantalouden selviäminen tilanteesta mahdollisimman vähillä vaurioilla? Eri maat ovat painottaneet toimenpiteitään eri tavoin ja empiirisen kokeen lopulliset tulokset tullaan näkemään vasta vuosien kuluttua.

Jotta kysymys ei olisi kuitenkaan näin yksinkertainen, ongelmista on todennäköisesti nähty vasta jäävuoren huippu. Toiseen ja kolmanteen virusaaltoon varaudutaan samalla kuin liikkumisrajoituksia puretaan. Globaalin logistiikan ja tuotannon keväinen takkuilu tulee paremmin näkyviin kesän ja syksyn kuluessa, kun loputkin välivarastot on käytetty tyhjiin. Monissa kehittyvissä maissa heikentynyt ruokatuotanto on aiheuttanut huolia nälänhädästä ja rikkaammissakin maissa saatetaan nähdä valikoimien kapenemista.

Elvytys on uusi musta

Käytännössä kaikki valtiot, joilla on taloudellista liikkumavaraa, ovat toteuttaneet tai suunnitelleet taloutta elvyttäviä askelmerkkejä. EU:ssa on siirretty ainakin väliaikaisesti tiukka budjettikuri piilotettuun mappiin ja Yhdysvalloissa on käytännössä maksettu yhden erän verran kansalaispalkkaa talouden puhaltamiseksi käyntiin. Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, on tehty kohdennettuja tukitoimia monille eri kategorioihin kuuluville organisaatioille. 

”Elvytyksen oikealla kohdentamisella ja ajoittamisella pitää saavuttaa pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia kansantalouteen, koska sen aiheuttamat kulut tulevat joka tapauksessa tulevaisuudessa maksettaviksi.”

Tämän vuoden tärkein keskustelu pandemian hallinnan lisäksi tuleekin liittymään siihen, mihin kohteisiin ja millä mekanismeilla elvytystä pitää suunnata. Elvytyksen oikealla kohdentamisella ja ajoittamisella pitää saavuttaa pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia kansantalouteen, koska sen aiheuttamat kulut tulevat joka tapauksessa tulevaisuudessa maksettaviksi.

Pandemia on luonut globaalin epäjatkuvuuskohdan, jollaisilla on perinteisesti ollut tapana aiheuttaa muutoksia valtioiden suhteellisiin sijoituksiin erilaisilla vertailulistoilla. Oikeaan kohteeseen osunut elvytys tuottaa valtiolle pitkäkestoista menestystä suhteessa muihin maihin, väärään kohteeseen osunut vain pitkäkestoisia velkoja.

”Suomi on ollut pitkään osaamisen suurvalta, joka on noussut käytännössä kaikilla mittareilla osaamistalouksien kärkikastiin.”

Yksi pitkäkestoisesti vaikuttava mahdollisuutemme olisi keskittyminen osaamiselvytykseen. Suomi on ollut pitkään osaamisen suurvalta, joka on noussut käytännössä kaikilla mittareilla osaamistalouksien kärkikastiin. Olemme pystyneet tuottamaan jatkuvasti uusia innovaatioita vauhdittamaan maailmantaloutta, vaikka kooltamme olemmekin vain keskikokoinen kaupunki maailman mittakaavassa katsottuna.

Osaaminen vaatii työelämän kehittymistä tukevaa tutkimusta ja jatkuvaa oppimista

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) normaali ongelma on, että organisaation pitää pystyä pyörittämään tuotantoaan mahdollisimman tehokkaasti samalla, kun sen pitäisi synnyttää tulevaisuuden tuotteita ja palveluita. Pitkä keskittyminen tehostamiseen on näkynyt siinä, että suomalaisen työelämä TKI-aktiivisuus on laskenut tasaisesti 2010-luvulla suhteessa bruttokansantuotteeseemme. Tätä kehityskulkua kääntämään on luotu ns. TKI-tiekartta, jonka tavoitteena on nostaa Suomessa tulevaisuuden luomiseen välttämättömät panostukset takaisin globaalin kilpailun kärkisijoille nykyisistä tarkkailuasetelmista.

”Tämä on se vuosi, jolloin meillä olisi mahdollisuus luoda yhteinen tulevaisuuskuva Suomesta maailman osaavimpana ja innovatiivisimpana kansakuntana.”

Seuraavan vuoden kuluessa monien työpaikkojen tuotanto pyörii alavireisesti ja liian suuri joukko maailmanluokan asiantuntijoistamme on lomautettuina tai työttöminä. Niin ikävä kuin tilanne onkin, olisi siitä otettavissa edes jotain hyötyjä irti, jos järjestäisimme laajasti lisäkouluttautumismahdollisuuksia ja tukisimme työelämäämme kehittämään toimintaansa niin, että kaupan taas elpyessä olisimme aiempaakin kovemmassa iskussa. Tämä on se vuosi, jolloin meillä olisi mahdollisuus luoda yhteinen tulevaisuuskuva Suomesta maailman osaavimpana ja innovatiivisimpana kansakuntana ja lähteä määrätietoisesti etenemään tavoitteen viitoittamaan suuntaan.

Globaalin väestön kasvaessa tasaisesti ja tähdätessä koko ajan korkeampaan elintasoon tulee kysyntä jatkamaan kasvuaan tulevaisuudessakin. Se kansakunta, joka silloin pystyy asiakkaiden toiveisiin reagoimaan, tulee lopulta nousemaan suhteelliseksi voittajaksi. Jotta Suomi kuuluisi tähän joukkoon tulevaisuudessakin, me tarvitsemme entistäkin enemmän omien alojensa huippuosaajia ja huippuorganisaatioita synnyttämään maailman seuraavia merkittäviä innovaatioita. Juuri nyt on oikea aika lähteä niitä rakentamaan.

Vesa Taatila
rehtori
Turun ammattikorkeakoulu