Korkeakoulutettujen perheiden lapset hakeutuvat korkeakouluopintoihin huomattavasti useammin kuin niiden perheiden lapset, joissa kummallakaan vanhemmalla ei ole korkea-asteen tutkintoa. Tämä toteama ei ole vuosien takaa vaan totta tänäänkin. Ylisukupolvisuus eli periytyvyys erityisesti koulutuksen osalta on hyvin vahvaa ja koulutuksen taas tiedetään ennustavan vahvasti sosioekonomista asemaa.

Korkeakouluvisiomme mukaisesti vuonna 2030 yli puolella nuoristamme on korkeakoulututkinto. Tavoite on kova. Ja niin sen pitääkin olla. Sosiaalisen kestävyyden eräs pääperiaate on katkaista ylisukupolvisuuden tuomia haasteita ja siten avata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet. Suomessa nämä mahdollisuudet ovat rakenteellisesti hyvät, mutta kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat edelleen taustalla.

Samaan vuoteen, 2030 tähtää myös YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma; Agenda2030, joka sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja 169 alatavoitetta, joihin Suomi on sitoutunut.

Kestävän kehityksen neljäs tavoite koskee suoraan koulutusta ja siinä todetaan, että tavoitteena on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Koulutukseen osallistumisen tulisi olla henkilökohtainen valinta, ei toimintaympäristön tai arjen realiteettien sanelema luonnollinen tie. Näin ollen ohjauksen tulee olla yksilöstä lähtevää ja avointa eikä nuoren taustoihin nojaavaa.

Yhdenvertainen, osallistava ja laadukas koulutus on yksi agendan alatavoitteista, jolloin sitoudumme tarjoamaan yksilön lähtökohdista riippumatta kaikille koulutusta. Meidän tulee huolehtia jatkossakin siitä, että ammattikorkeakouluun pääsee opiskelijaksi muitakin väyliä kuin todistusväylää pitkin. Lisäksi meidän tulee edelleen kehittää muita tapoja hakeutua tutkinto-opiskelijaksi kuin yhteishaun erilaiset polut ja tässä hyviä käytänteitä alkaa lisääntyvästi ilmenemään. Haasteena on se, että miten hakija löytää kaikki nämä vaihtoehtoiset polut, ellei hän saa vanhemmiltaan tukea ja ohjausta korkeakoulutukseen hakeutumiseksi. Erityisesti ohjauksen tarve nousee keskiöön, jos nuori ammatillisen toisen asteen jälkeen pohtii tulevaisuuttaan eikä hänen vanhemmillaan ole taustaa korkeakouluopinnoista.

Kestävän kehityksen teemat, tiedot ja taidot tulee taata kaikille koulutukseen osallistujille. Tässä onkin haastetta meille ammattikorkeakoulujen edustajille, että huolehdimme opetussuunnitelmiemme vastaavan kestävän kehityksen haasteisiin.  Samalla sitoudumme huomioimaan erityisesti huono-osaiset, jotta heilläkin on mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja korkeakoulutukseen hakeutumiseen. 

Vaasan ammattikorkeakoulun strategiassa opiskelijan menestyminen ja henkilöstön hyvinvointi ovat keskiössä pohjautuen arvoistamme sympaattisuuteen. Haluamme olla ihmistä lähellä. Näin ollen sosiaalinen kestävyys muodostaa strategiallemme viitekehyksen, johon on hyvä rakentaa. Konkreettisena tekona mainittakoon erilaiset sujuvat väylät lukiosta ja toiselta asteelta suoraan ammattikorkeakouluun, jolloin mahdollisuudet jatkaa opintoja on konkretisoitu hakijoille. Ammatillinen korkeakoulutus on avointa kaikille ja meidän tulee siitä aktiivisesti kertoa hakijoillemme ja olla itse toimeliaita tietoisuuden lisäämisessä.  

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma; Agenda 2030 >>

Kati Komulainen
Rehtori
Vaasan ammattikorkeakoulu