Ammattikorkeakoulujen rahoitus on perustunut tulosperustaiseen malliin vuodesta 2015. Uusi rahoitusmalli on tehostanut ammattikorkeakoulujen toimintaa, mutta laadun kehittäminen on jäänyt taka-alalle. Tämä on keskeinen havainto Kareliaammattikorkeakoulun koulutuksen kehittämispäällikön Marjo Nenosen tuoreessa väitöskirjassa. Hänen tutkimuksensa aihe oli ammattikorkeakoulujen johtamisen, koulutustoiminnan ja opetuksen muuttuminen tulosperustaisen rahoitusmallin käyttöönoton myötä.

Inspiraationsa väitöstutkimukseen Nenonen kertoo saaneensa työn kautta. Nenonen on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulussa koulutuksen kehittämis- ja esimiestehtävissä. Ammattikorkeakoulun toimintaympäristössä tapahtui vuosina 2013-2014 isoja muutoksia, kun sekä rahoitusmalli muuttui että ammattikorkeakoulujen rahoitus väheni huomattavasti koulutuksen rahoitukseen kohdistettujen leikkausten vuoksi.

Minulle syntyi tarve ymmärtää paremmin ympärilläni tapahtuvia muutoksia sekä sitä, miten eri toimijat ymmärsivät ja kokivat nämä muutokset. Tuntui, että emme aina ymmärtäneet asioita samalla tavalla. Samalla heräsi myös tarve ymmärtää paremmin ammattikorkeakoulujen valtionohjausta sekä sen taustaa ja tavoitteita, Nenonen kertoo tutkimuksensa taustoista.

Tulokset paranevat, miten käy laadun?

Vuoden 2015 alusta ammattikorkeakoulujen rahoitus on perustunut malliin, jossa valtion talousarvioon varattu rahoitus jaetaan ammattikorkeakoulujen kesken koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suoritteiden perusteella. Tärkeimpiä mittareita ovat olleet suoritettujen tutkintojen ja 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden määrät.

-Koulutustoiminnan taloudellinen tehokkuus on parantunut ja ammattikorkeakouluissa tuotetaan entistä enemmän opintopisteitä ja tutkintoja aiempaa pienemmällä henkilöstömäärällä, Nenonen kertoo.

Keskeiset syyt koulutuksen tehokkuuden paranemiseen ovat ammattikorkeakoulujen sisäisen tuloskulttuurin kehittyminen sekä koulutuksen prosessilaadun paraneminen. Tulosohjaukseen perustuva rahoitusmalli on ohjannut kehitystä.

Rahoitusmallilla on myös varjopuolensa. Tulosperustaisuuden haittoina nousevat esille sen luoma voimakas ”mittariuskollisuus”, kasvanut tulospaine sekä korkeakoulujen välisen ja jopa sisäisen kilpailun lisääntyminen.

Rahoitukseen sidotut, pääosin koulutuksen tuottavuutta kuvaavat mittarit, ovat ohjanneet ammattikorkeakoulujen kehittämistyötä voimakkaasti. Kehittämisen kohdentuessa pääsääntöisesti tehokkuuden ja tuottavuuden kehittämiseen, on koulutuksen vaikuttavuus ja monipuolinen laadun kehittäminen jääneet vähemmälle huomiolle, Nenonen kuvailee.

Tutkimuksessa toteutettiin ryhmähaastatteluja. Haastatteluryhmät koostuivat ammattikorkeakoulujen koulutuksesta vastaavista johtajista, johtoryhmien edustajista, koulutuspäälliköistä, opettajista ja opiskelijoista. Kaikki ammattikorkeakoulun toimijaryhmät kokevat koulutuksen tehokkuuden parantuneen ja koulutuksen vaikuttavuuden heikentyneen tai sitä uhkaavien tekijöiden määrän lisääntyneen.

Monipuolisesti koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia mittareita on vaikea löytää

Keskeisenä haasteena tutkimuksessani nousee esille se, että rahoitusmallin indikaattorit mittaavat ja siten ohjaavat korkeakouluja kehittämään koulutuksen tuloksellisuutta lähes yksinomaan tehokkuuden näkökulmasta, Nenonen kertoo.

Samalla hän tunnistaa, että monipuolisesti koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia tasapuolisia, luotettavia ja kustannustehokkaita mittareita on vaikea löytää.

Useissa maissa hyödynnetään hybridimalleja, joissa osa korkeakoulujen rahoituksesta on sidottu tulosmittareihin ja osa esimerkiksi tulossopimuksiin sekä koulutuksen panostekijöihin, kuten opiskelijamäärään.

Tämä voisi olla yksi keino vähentää mittarien voimakasta ohjausvaikutusta sekä parantaa ammattikorkeakoulujen rahoituksen ennakoitavuutta, pohtii Nenonen.

Marjo Nenosen kasvatustieteen väitöskirja Tulokset paranevat, miten käy laadun? Tulosperustainen rahoitusmalli koulutuksen tuloksellisuuden ja laadun kehittäjänä ammattikorkeakouluissa tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa 11.9.2020.