Suomen tuleva menestys riippuu siitä, saadaanko työmarkkinoille riittävästi korkean tason osaajia. On arvioitu, että 60-75 prosenttia työmarkkinoiden tulevasta rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulukoulututkinnon suorittaneisiin asiantuntijoihin. Työn nopea murros ja teknologinen kehitys ovat johtaneet siihen, että osaajapula on muodostunut koko maata koettelevaksi ongelmaksi. 

Suomessa on asetettu tavoite, että puolet 25–34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä osuus on 41 prosenttia, mikä jättää Suomen OECD-maiden keskiarvon (44 %) alapuolelle ja myös muiden Pohjoismaiden taakse. Tilanteen korjaaminen edellyttää, että korkeakoulutusta laajennetaan ja tehostetaan. 

Koulutuksen laajentamisesta tulee käydä laaja analyyttinen keskustelu, jonka pohjalta tunnistetaan ala- ja aluekohtaiset koulutustarpeet. Korkeakoulutuksen tarjoaminen yhä useammalle ja läpäisyn parantaminen eivät onnistu myöskään ilman pitkäjänteistä lisärahoitusta. Tutkintotavoitteiden nostaminen edellyttää pitkäjänteisen, vuoteen 2030 ulottuvan rahoitussuunnitelman. Vain riittävillä resursseilla varmistetaan, että koulutuksen laatu ei laske opiskelijamäärien kasvaessa ja että kaikkia opiskelijoita pystytään tukemaan opinnoissaan.  

Vuoden 2020 talousarvioesitykseen kirjattu kertaluontoinen rahoituksen tasokorotus tai kustannustason nousuun vastaavat indeksikorotukset eivät mahdollista näistä tehtävistä selviytymistä. Niillä vasta paikataan menneiden vuosien leikkauksia. 

Unifi, Arene, SYL ja SAMOK ovat huolissaan opetus- ja kulttuuriministeriön syyskuussa esittämistä tavoitteista tutkintomäärien lisäämiseksi. Ilman lisäresursseja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitus suoritettua tutkintoa kohtaan laskee ja koulutuksen laatu kärsii. Siihen ei ole varaa, koska Suomi elää korkeasta osaamisesta. 

Korkeakoulujen rahoituksen pitkäjänteinen parantaminen onkin nähtävä välttämättömänä investointina kilpailukykyyn, korkeaan työllisyyteen ja koko suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan 

Tutkintomäärät sisältävät AMK, YAMK ja ammatillinen opettajakorkeakoulututkinto.