Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on noussut ammattikorkeakouluissa lyhyessä ajassa merkittävään rooliin. Vuonna 2017 TKI-toimintaa tehtiin 2250:ssä hankkeessa ja niihin osallistui yli 13000 kumppaniorganisaatiota, joista 7000 oli yrityksiä. Ammattikorkeakoulujen keskeisiä kumppaneita löytyy teollisuudesta sekä sosiaali–, terveys- ja palvelualoilta. Taloudellisesti TKI-työn kokonaisbudjetti oli 167 miljoonaa euroa, josta ulkopuolista rahoitusta oli 96 miljoonaa euroa ja loput tulivat ammattikorkeakoulujen rahoituskehyksestä.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on suunnattu konkreettiseen kehittämiseen. Rahoituksesta 56 % raportoitiin kohdistuvan kehittämistoimintaan, 41 % soveltavaan tutkimukseen ja 3 % perustutkimukseen. TKI-työ on kehittynyt jatkuvasti enemmän pienten ja keskisuurten organisaatioiden kanssa tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vuoden 2014 ammattikorkeakoululain henki ja kirjain ovat tulleet hyvin täytetyiksi. Esimerkiksi itselleni varsin tuttu Karelia-ammattikorkeakoulu toteuttaa omaa merkittävää TKI-tehtäväänsä yhdessä 850 yrityksen ja 70 kansainvälisen kumppanin kanssa.

Tulosten perusteella näiden ongelmien ratkaisu ovat ammattikorkeakoulut

Vaikka ammattikorkeakouluilla on lakisääteinen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotehtävä ei niillä ole ollut tähän saakka selkeää rahoitusjärjestelmää tämän työn toteuttamiseen. Kyseessä on tutkimus- ja innovaatiopoliittinen valuvika, joka on syytä korjata. Useat kansainväliset arvioinnit ovat osoittaneet, että suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä suurimmat ongelmat ovat soveltavan tutkimuksen, innovaatioiden edistämisen ja työ- ja elinkeinoelämäyhteistyön rahoituksessa ja kannustimissa. Tulosten perusteella näiden ongelmien ratkaisu ovat ammattikorkeakoulut. Niiden varaan luotu soveltava TKI-järjestelmä on julkisen rahoituksen vähäisyydestä huolimatta onnistunut rakentamaan ratkaisukeskeisyyteen ja käytännönläheisyyteen perustuvaa vaikuttavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakoulut ovat olleet keskiössä luomassa uudentyyppisisiä innovaatioekosysteemeitä, joissa korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat yhdessä työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkishallinnon kanssa uutta tietoa ja osaamista.

Suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn uudistaminen edellyttää jatkossa ammattikorkeakoulujen TKI- toiminnan entistä parempaa hyödyntämistä. Suomeen tarvitaan TKI-rahoitusta, joka kannustaa yrityksiä tuote- ja menetelmäkehitykseen, innovointeihin ja soveltavaan tutkimukseen yhdessä korkeakoulujen ja muiden kumppaneiden kanssa. Jää nähtäväksi, miten Sipilän hallituksen viimeisimpään budjettiesitykseen sisältyvä 112 miljoonan euron innovaatiopaketti tulee vaikuttamaan ammattikorkeakoulujen TKI-rahoitukseen. Erityisen rohkaisevalta tuntuvat 5 miljoonan suora kohdistaminen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja investointitoiminnan vahvistamiseen sekä 69 miljoonaan euron kohdentaminen Business Finlandin yrityslähtöisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan myöntövaltuuksiin.

Suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn uudistaminen edellyttää jatkossa ammattikorkeakoulujen TKI- toiminnan entistä parempaa hyödyntämistä

Suomen kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää, että nykyistä useammat yritykset ja työorganisaatiot tekevät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja on aivan oleellista, että ammattikorkeakouluille mahdollistetaan pysyvät, kehittyvät ja kansalliset rahoitusinstrumentit, joilla ne voivat toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä. Tärkeimmäksi rahoituskriteeriksi olisi otettava vaikuttavuus, jonka avulla voidaan arvioida uusien tuotteiden, liiketoiminnan ja työpaikkojen syntynä. Rahoituksen olisi palveltava ensisijaisesti yrityksiä ja kolmatta sektoria, joiden kehittymistä korkeakoulut – erityisesti ammattikorkeakoulut – voivat tukea.

 

Petri Raivo
varapuheenjohtaja, rehtori
Arene