Jatkuvan oppimisen lisääminen ja vahvistaminen edellyttävät yhtä paljon työelämän kuin koulutuksenkin uudistumista. Miten oppiminen ja erilainen koulutukseen osallistuminen mahdollistetaan työpaikoilla ja työaikana, kun samanaikaisesti monen osaajan ammattitaito uhkaa vanhentua?

Osaamisen kehittämiseen tarvitaan asennekehitystä ja resursseja. Elinkeinoelämän järjestöt voisivat kannustaa yrityksiä ymmärtämään osaamisen tärkeyden työelämässä. Ammattitaito ei ole muuttumaton ominaisuus, vaan se tarvitsee päivittämistä alalla kuin alalla. Lisäksi oppimisen mahdollistamiseen tarvitaan työnantajien rahallista ja ajallista panostusta. Vastuu jatkuvasta oppimisesta on yhteinen, niin työnantajien kuin korkeakoulujen tulee kantaa siitä vastuunsa.

Tuore lakiesitys, jossa jatkuva oppiminen lisätään korkeakoulujen tehtäviin, on tervetullut. Julkisesti rahoitettava jatkuva oppiminen korkeakouluissa painottuu todennäköisesti avoimeen korkeakouluopetukseen ja erikoistumiskoulutuksiin.

Tuore lakiesitys, jossa jatkuva oppiminen lisätään korkeakoulujen tehtäviin, on tervetullut

Maamme avoimet korkeakoulut, avoimet ammattikorkeakoulut ja avoimet yliopistot, ovat viime vuosien aikana tiivistäneet yhteistyötään. Avoimen korkeakouluopetuksen vuosittaiset neuvottelupäivät, yhteiset työryhmät ja kannanotot ovat hyviä esimerkkejä tiivistyneestä yhteistyöstämme. Me avoimen korkeakoulutuksen toimijat pyrimme yhteistyön tiivistämisellä vaikuttamaan avoimen korkeakouluopetuksen nykytilaan, muutostarpeisiin ja uusiin mahdollisuuksiin, joita avoin korkeakouluopetus voi antaa ihmisille ja työelämälle.

Avoimet korkeakoulut esittivät neuvottelupäivillään Vaasassa 14.–15.11.2018 opetus- ja kulttuuriministeriölle pyynnön toimeksiannosta jatkuvan oppimisen strategisen tiekartan laatimiselle. Tiekartta auttaisi avoimia korkeakouluja hahmottamaan paremmin sijaintinsa laajalla jatkuvan oppimisen kentällä ja käyttämään siten resurssejaan yhteistyössä ja tehokkaasti. Se edistää niin korkeakoulujen kuin työelämän tavoitteita osaamisen kehittämisessä.

Asenteiden muuttuminen työelämässä saattaa edellyttää suurempaa kulttuurinmuutosta kuin koulutustarjonnan laajentaminen tutkintokoulutusten ulkopuolelle. Kuinka osaamisen kehittäminen tulee luonnolliseksi osaksi työuran eri vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa? Miten työnantajat voivat parhaiten tukea henkilöstöään itsensä ja ammattitaitonsa kehittämisessä?

Lähtökohdat uuden oppimiseksi aikuisena ovat Suomessa hedelmälliset

Lähtökohdat uuden oppimiseksi aikuisena ovat Suomessa hedelmälliset. Suomalaiset ovat innokkaita kouluttautujia aikuisena, sillä jopa puolet 18–64-vuotiaista suomalaista osallistuu aikuisille suunnattuun koulutukseen. Heitä oli vuonna 2017 peräti 1,6 miljoonaa.
Avoimen korkeakouluopetuksen rinnalla tarvitaan myös maksullista täydennyskoulutusta, joka reagoi asiakkaiden tarpeisiin. Sen, kuten avoimen korkeakouluopetuksen laajeneminen, riippuu vahvasti ammattitaidon kehittämisen arvostuksesta ja työnantajien halusta sijoittaa henkilöstönsä osaamiseen.

 

Stig Blomqvist
puheenjohtaja
Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisverkosto

 

 

 

 

 

Jukka Lerkkanen
puheenjohtaja
Avoimen yliopiston foorumi