Kunnianhimoisena tavoitteenamme on, että suomalaisesta koulutuksesta tulee globaali edelläkävijä tiedon paremman hyödyntämisen ansiosta. Digitalisaatio ei ole päämäärä itsessään vaan se mahdollistaa nykyistä paremman palvelun tarjoamisen oppijoille ja yrityksille. Korkeakoulut muuttuvat, kun ne tulevaisuudessa voivat tehdä asioita tai toimia tavoilla, jotka eivät tänään ole vielä mahdollisia. Tähän tähtää Arenen ja Unifin yhdessä valmistelema korkeakoulujen digivisio. 

Korkeakoulujen digivisioon on kirjattu ajatus Suomesta avoimena ja tunnustettuna oppimisen ekosysteeminä, jonka tarjoama laatu, monipuolisuus, joustavuus, tehokkuus sekä sopivuus elämäntilanteeseen ja tarpeeseen tuottaa yhä parempia oppimistuloksia. Kyse on koko koulutusjärjestelmästä ja siirtymistä eri koulutusten välillä, ei vain ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.  

Digivisiossa on ensisijaisesti korkeakoulujen ja koko koulutuksen toiminnan muuttumisesta, jonka tiedon hallinta ja käyttöön saaminen mahdollistaa. Tätä tukevat uudet alustat ja tarvittavat tietojärjestelmät ja -varastot. Digivisio on ensisijaisesti sosiaalinen innovaatio, joka käytännössä voi näkyä esimerkiksi yhteisinä verkko-opetuksen alustoina. 

Opiskelijalle omadata oppimisestaan 

Ajattelumme ytimessä on data eli oppimisesta kertyvä tieto. Tämä tieto on saatava opiskelijan käyttöön, jotta hän voi hyödyntää sitä opinnoissaan ja uravalinnoissa. Koulutukseen osallistuvan opiskelijan omadata mahdollistaa hänelle suunnatun ohjauksen ja opetuksen, jotka tukevat hänen yksilöllistä oppimistaan. 

Todistusten ja opintorekisterien suoritustietojen lisäksi opimme analysoimaan ja hyödyntämään digitaalisten valintakokeiden kertomaa opiskelijoiden lähtötasosta. Opiskelijat tekevät tehtävänsä tietokoneella ja palauttavat ne korkeakoulujen tietojärjestelmiin. Niistä on mahdollista analysoida ja seurata opiskelijoiden edistymistä ja oppimista sekä tunnistaa tuen tarpeita. Suurena haasteena on oppia tunnistamaan koulutuksen jälkeen työelämässä kehittyvää osaamista, jotta sitä voidaan hyödyntää osana jatkuvaa oppimista. 

”Mainitut tietovarannot on saatava yksilön ja yhteiskunnan käyttöön, jotta korkeakoulut ja oppilaitokset voivat tarjota parempaa ja osuvampaa palvelua.”

Mainitut tietovarannot on saatava yksilön ja yhteiskunnan käyttöön, jotta korkeakoulut ja oppilaitokset voivat tarjota parempaa ja osuvampaa palvelua. Kun onnistumme tässä, pystymme vuonna 2030 turvaamaan aikuisväestön korkeatasoista osaamista, kansallista kilpailukykyä ja kansainvälistä vaikuttavuutta nykyistä paremmin.  

Korkeakoulujen sitoutuminen ennakkoedellytys 

Arene asetti alkuvuodesta työryhmän valmistelemaan digitalisaation vaikutuksia korkeakoulutukseen. Unifilla oli oma ryhmänsä, joten nopeasti ymmärsimme koota voimamme yhteen. Digitalisaatio oli noussut esiin korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 valmistelussa. Näiden ajatusten jalostamiseksi Arene ja Unifi tekivät yhteiset esityksensä hallitusohjelmaneuvotteluihin. 

Korkeakoulujen digivisiota ei sellaisenaan kirjattu hallitusohjelmaan, mutta sinne kirjattiin tahto kehittää korkeakoulutusta oppijan ja jatkuvan oppimisen alustaksi. Eri statuksella toimivat oppijat – tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vaille olevat – voisivat joustavasti suorittaa opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta. 

Arenen ja Unifin yhteinen valmistelu on jatkunut koko syksyn. Tavoitteenamme on, että korkeakoulut voisivat sitoutua digivision toteuttamiseen vielä ennen joulua. Sitoutuminen on välttämätöntä, jotta hanketta voidaan viedä eteenpäin.  

Koulutus ja maailma muuttuvat  

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ympärillämme. Korkeakouluilla on keskeinen rooli väestön osaamisen ja koulutuksen tason nostamisessa. Meidän keskeiseksi tehtäväksemme tulee ihmisten osaamisen jatkuva ylläpitäminen, jotta he voivat rakentaa omaa elämäänsä ja työuraansa. Näiden toteuttaminen vaatii alkavalla 2020-luvulla uusia keinoja. Me digivision luonnostelijat uskomme, että tiedon hyödyntäminen ja hallinta mahdollistaa koulutuksen uudistumista. 

Tilanne oli samankaltainen 1990-luvulla, kun Suomeen luotiin ammattikorkeakoulut vastaamaan yhteiskunnan silloiseen kehitykseen. Uusien korkeakoulujen taustalla olivat vanhat oppilaitokset, joten tyhjästä emme lähteneet liikkeelle. Nykyisin itsestään selvät Bolognan prosessit, tutkintojen viitekehykset, osaamisperusteisuus tai innovaatioekosysteemit olivat vielä tuntemattomia käsitteitä. Ympärillä oli epäilijöitä, jotka totesivat, että ei tuosta mitään tule. He olivat väärässä. 

Maailman muuttuessa ympärillä, on koulutuksen muututtava mukana. Vaihtoehtona on paikalleen jääminen ja kuihtuminen ihmisten hakiessa osaamisensa muualta kuin korkeakouluista. Tätä valintaa meidän ei tarvitse tehdä. 

Petri Lempinen
toiminnanjohtaja
Arene