Korkeakouluun pääsyn vaikeus on mysteeri, sillä Suomessa on aloituspaikkoja noin 80 prosentille nuorisoikäluokasta. Laajasta korkeakoulutuksen tarjonnasta huolimatta olemme saaneet aikaan hakijasuman, joka tarkoittaa vuosittain lähes kolme kertaa ikäluokan suuruista hakijajoukkoa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Joukossa on ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevia, alaa vaihtavia opiskelijoita sekä työelämästä koulutukseen palaavia.

Toukokuussa julkaistiin OECD:n nuorisopolitiikan arviointi, jossa todetaan Suomen korkeakoulujärjestelmän olevan yksi valikoivimmista. Suomeksi sanottuna korkeakouluun on vaikea päästä opiskelemaan. Tämä viivästyttää opintojen aloittamista ja pakottaa hakijoita pitämään välivuosia vasten tahtoaan. Vuosittain 60 000 – 70 000 ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevaa jää valitsematta korkeakouluun.

Korkeakoulut tarvitsevat määräaikaisesti lisää opiskelijapaikkoja, jos haluamme tarjota useammalle nuorelle nopean reitin opintoihin. Tämä voidaan tehdä määräaikaisella ohjelmalla tai lisäämällä korkeakoulujen tutkintokattoja. Ensimmäinen keino olisi yhteiskunnalle edullisempi ja se toisi korkeakouluille heti resurssit koulutuksen laajentamiseen. Jälkimmäinen palkitsisi korkeakoulua vasta opiskelijoiden valmistumisen jälkeen.

Samanaikaisesti on opiskelijavalintoja uudistettava siten, että alaa vaihtavat opiskelijat eivät kilpaile samoista paikoista uusien opiskelijoiden kanssa. Nyt käynnissä olevat opiskelijavalintojen uudistukset eivät tätä ratkaise. On hyvä muistaa, että tällä vuosikymmenellä tehdyt muutokset valintajärjestelmiin ovat hidastaneet jatko-opintoihin siirtymistä toisen asteen opintojen jälkeen. Tavoite on aina ollut päinvastainen.

Hakijasuman purkaminen on kiinni tahdosta ja rahoituksesta. Toimintaa tehostamalla tai halpuuttamalla ei hakijasumaa pureta. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana ammattikorkeakoulut ovat tehostaneet toimintaansa, mikä näkyy suoritettujen tutkintojen määrän kasvussa. Samaan aikaan rahoitus on supistunut. Vuonna 2009 ammattikorkeakoulujen rahoitus oli yli 40 000 euroa yhtä valmistunutta kohti. Viime vuonna rahoitus oli supistunut 28 500 euroon tutkinnon suorittanutta kohti.

Opinnot ammattikorkeakoulussa kestävät alasta riippuen 3 ½ – 4 ½ vuotta, jonka jälkeen nuori valmistuu työmarkkinoille. Opintoihin kuuluu harjoittelua ja iso osa opiskelijoista opiskelee työnsä ohessa. Nämä kaikki varmistavat tutkinnon jälkeistä työllistämistä, joka on erittäin korkea. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan vastavalmistuneista 86 prosenttia oli työllisiä vuosi valmistumisensa jälkeen.

Kevään 2019 yhteishaussa korkeakouluihin oli 152 000 hakijaa, joista 79 prosenttia haki ensimmäistä opiskelupaikkaansa. Korkeakouluopiskelijoista puolet on ammattikorkeakouluissa, joissa aloituspaikoistakin on yli puolet. Tämän kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen kolmella suurimmalla koulutusalalle (sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne sekä liiketalous) oli 21 000 aloituspaikkaa, joihin pyrki yli 63 000 ensisijaista hakijaa.

Petri Lempinen
toiminnanjohtaja
Arene Ry