Haluatko töihin? Tervetuloa ammattikorkeakouluun!

Yhteishakuajan lähestyessä tuhannet nuoret ja vanhemmat pohtivat potentiaalisia opiskelupaikkoja lukion tai ammatillisen toisen asteen jälkeen. Päätökseen vaikuttaa monia tekijöitä omista haaveista ja kiinnostuksen kohteista kiinnostavimpiin opiskelijayhteisöihin ja mahdollisuuksiin muuttaa maailmaa. Monella kuitenkin todennäköisesti pyörii päässä myös hyvin konkreettinen kysymys: miten työllistyn valmistuttuani?

Tilastokeskus julkaisi tammikuun lopulla vuoden 2017 tilastot valmistuneiden sijoittumisesta työelämään vuosi valmistumisen jälkeen. Niiden mukaan kaikkein tärkein asia on ylipäätään suorittaa korkeakoulututkinto. 50779:stä korkeakoulututkinnon suorittaneesta oli töissä 82 prosenttia ja työttömänä 5 prosenttia. Kun tätä tulosta vertaa vaikkapa ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden 70 prosentin työllisyyteen ja 15 prosentin työttömyyteen, on ero selkeä.

Ammattikorkeakoulututkintojen työllistämisvaikutukset ovat parantuneet edellisestä vuodesta. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on edelleen selkeästi valtakunnan työllistävin tutkintotaso 95 prosentin työllisyysasteella. Asiaan vaikuttaa tietysti se, että opiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan monivuotinen työkokemus, mutta koulutuksen työllisyysvaikutusta tuo asia ei himmennä. Pikemminkin se laittaa miettimään, pitäisikö Suomessa hakea laajemminkin Bolognan-sopimuksen mukaista jaottelua korkeakoulututkintotasojen välille.

Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot ovat samalla tasolla yliopistojen maisteritutkintojen kanssa, eli 86 prosentissa. Kun tähän lasketaan päälle opintojaan jatkaneet, on näiden tutkintojen työttömyysaste 6–7 prosentin tasolla. Molempien tutkintojen kehitys on myös ollut hyvin samankaltaista, eli niiden työllisyys on noussut tasaisesti jo parin vuoden ajan.

Tilanteen perusviesti onkin helppo tiivistää: opiskelu kannattaa.

Ammattikorkeakoulun koulutusalojen välillä on edelleen merkittäviä työllistymiseroja. Suomessa parhaiten työllistyy edelleen terveys- ja hyvinvointialan tutkinnolla, jonka suorittaneista 91 prosenttia on töissä vuosi valmistumisen jälkeen. Kävi sote-valmistelulle lähivuosina miten tahansa, tullaan maassamme tarvitsemaan tasaisesti osaavia terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita, joten työllistyminen näillä aloilla näyttää hyvältä jatkossakin läpi koko valtakunnan.

Suomessa parhaiten työllistyy edelleen terveys- ja hyvinvointialan tutkinnolla

Listan kakkosena ovat palvelualat, joilla työllistyminen on 87 prosenttia. Kun Suomen merkitys matkailukohteena kasvaa ja käytämme itsekin jatkuvasti enemmän elämyspalveluita, näyttäisi restonomitutkinnon tuottamien osaamisten kysyntä vain nousevan tulevaisuudessa.

Tekniikka on listalla kolmantena 85 prosentin työllistymisellä, mutta sen ala- ja aluekohtaiset vaihtelut ovat muita koulutuksia merkittävämpiä. Tilastokeskus jaottelee tekniikan kahteen kokonaisuuteen, eli tietotekniikkaan ja muuhun tekniikkaan. Näistä tietotekniikan työllistyvyys oli selkeästi matalampi, 79 prosenttia, kun muun tekniikan työllistyvyys oli 87 prosenttia. Ilmeisesti eroa selittää ainakin osittain se, että tietotekniikassa on huomattavasti muuta tekniikkaa enemmän englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia, joilla opiskelee paljon ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita. Heidän harjoittelupaikkojensa ja työlupiensa saanti on edelleen suomenkielisiä opiskelijoita hankalampaa alan kovasti työvoimatarpeesta huolimatta, joten tässä olisi nopeasti tarjolla suuri joukko suomalaisen tutkinnon suorittaneita tietotekniikka-alan ammattilaisia osaajapulaa helpottamaan, jos haluamme ongelmaa nopeasti ratkaista.

Alueittain tekniikan työllistymiserot näyttävät myös selkeiltä. Korkeimmat työllistymisluvut ovat Kanta-Hämeessä (90 prosenttia) sekä Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla (88 prosenttia). Alle 80 prosentin jäävät Etelä-Karjala (73), Päijät-Häme (77) ja Lappi (78).

Muista yli 1000 tutkintoa tuottaneista aloista liiketalous johti työllistymiseen 84 prosentilla ja humanistisilla- ja taidealoilla 69 prosentilla valmistuneista. Tämä viimeisin luku on matalin kaikista koulutuksista, mutta käytetty tietolähde ei mahdollista vertailuja eri alojen sisällä. Alueellisesti vaihtelu on kuitenkin merkittävää Uudenmaan 79 prosentin ja Satakunnan 35 prosentin työllisyyden välillä.

Tilastoja katsomalla on helppo nähdä jatkuvasti kasvava kysyntä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille osaajille. Viime vuodet kehitystä on siivittänyt hyvä talouskasvu, mutta sen lisäksi jatkuva suurten ikäluokkien eläköityminen luo kasvavaa kysyntää tulevaisuuden tekijöille.

Suomi on jo pitkään elänyt osaamisesta, mikä on synnyttänyt meille monilla mittareilla maailman parhaan maan. Mikään näkemäni kehityskulku ei ole antanut ymmärtää, että globaalin osaamisen vaikutus menestykseen olisi vähenemässä. Edellä kuvattu korkeakoulutettujen työllisyystaso on selkeästi parempi kuin alemman tutkinnon suorittaneilla.

Meillä on oltava tehokas ja dynaaminen tapa tuottaa jatkuvasti osaamistaan päivittäviä ammattilaisia kehittämään käytännön työelämää

Näin vaalikeväänä uskallankin esittää tuleville päättäjillemme nöyrän toiveen. Kaltaisemme pienen maan ainoa valttikortti ovat sen tuottamat huippuosaajat, jotka näyttävät suuntaa muulle maailmalle ja luovat hyvinvointia meille kaikille. Meidän pitäisi olla kiistattomasti maailman osaavin kansakunta, jossa huomattava enemmistö on saanut korkeakoulutasoisen koulutuksen. Saavuttaaksemme tämän tason meidän nuorillamme on oltava tulevaisuudessakin maailman parhaat oppimisvalmiudet ja perustiedot. Meillä on oltava maailman parhaat tieteilijät, jotka voivat käyttää arvokkaan aikansa huippututkimuksen tekemiseen hankehumpan tanssimisen sijasta. Meillä on oltava tehokas ja dynaaminen tapa tuottaa jatkuvasti osaamistaan päivittäviä ammattilaisia kehittämään käytännön työelämää. Siksi tarvitsemme maailman parhaan peruskoulun, toisen asteen, yliopistot – ja loistavasti työllistävät ammattikorkeakoulut.

Vesa Taatila
toimitusjohtaja, rehtori
Turun ammattikorkeakoulu

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Haluatko töihin? Tervetuloa ammattikorkeakouluun!