Korkeakoulut tarvitsevat lisää kannusteita yhteistyöhön

Korkeakoulujen välistä yhteistyötä on lisättävä tutkintokoulutuksessa ja koulutuksen kehittämisessä, esittävät koulutusalakohtaiset arviointiryhmät. Arvioijat suhtautuivat kriittisesti tutkintokoulutuksen aloituspaikkojen kasvattamiseen, joka on keskeisesti esillä korkeakoulujen tulossopimusneuvotteluissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi viime viikolla neljä korkeakoulujen koulutusalakohtaista arviointia. 

Koulutusalakohtaisissa arvioinneissa olivat mukana ammattikorkeakouluille merkittävät tekniikan sekä kauppatieteiden ja liiketalouden koulutusalat, jotka ovat ammattikorkeakoulujen suurimmat koulutusalat yhdessä sosiaali- ja terveysalan kanssa. Lisäksi arvioinnissa olivat mukana yhteiskuntatieteellinen ala sekä humanistinen ala, jolla ammattikorkeakoulut kouluttavat yhteisöpedagogeja sekä asiointi- ja viittomakielen tulkkeja.

Rahoitusmalli ajaa kilpailuun yhteistyön sijaan 

Arviointien kiinnostavinta antia ovat näkemykset korkeakoulujen profiloitumisesta eli työnjaosta sekä yhteistyön lisäämisestä koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Kaikki arviointiraportit korostavat, että koulutusalojen tulisi lisätä yhteistyötä oman alan muiden korkeakoulujen kanssa koulutuksen kehittämisessä ja järjestämisessä. Yhteistyön lisääminen tukisi myös korkeakoulujen alakohtaista profiloitumista, joka arviointien mukaan ei ole kehittynyt riittävästi viime vuosikymmenien aikana.

Profiloitumisen esteenä nähtiin rahoitusmalli, joka ohjaa korkeakouluja kilpailemaan keskenään yhteisesti sovitun työnjaon sijaan. Arviointiryhmät esittävät, että korkeakoulujen rahoitusmalli ja muu ohjaus pyrkisivät edistämään koulutusalojen ja korkeakoulujen yhteistyötä ja profiloitumista. Nykyinen rahoitusmalli ohjaa korkeakoulut kilpailemaan samasta, yhteisesti jaettavasta rahoituksesta usean eri kriteerin perusteella. Rahoituksen moniottelu ei näin ollen kannusta korkeakouluja yhteistyöhön kilpailijoiden kanssa, vaan optimoimaan oma toiminta maksimaalisen rahoituksen varmistamiseksi. Mallia toivottiin muutettavan nykyistä ennakoitavammaksi ja pitkäjänteisemmäksi, jolloin sillä olisi positiivinen vaikutus korkeakoulujen mahdollisuuksiin profiloitua ja lisätä yhteistyötä koulutuksen kehittämisessä ja järjestämisessä.

”Kaikki arviointiraportit korostavat, että koulutusalojen tulisi lisätä yhteistyötä oman alan muiden korkeakoulujen kanssa koulutuksen kehittämisessä ja järjestämisessä.”

Esitetyt näkemykset yhteistyön lisäämisestä korkeakoulujen välillä ovat tärkeitä ja parhaassa tapauksessa parantavat koulutuksen laatua ja tarjontaa. Yhteistyön lisääminen mahdollistaa opetusyhteistyön laajentamisen korkeakoulujen välillä käyttämällä hyödyksi digitaalisia opetusmuotoja ja oppimisympäristöjä entistä paremmin. Koulutusyhteistyön lisääminen edistäisi myös korkeakoulujen profiloitumista alojen sisällä, kun työnjakoa ja painopistealoja voitaisiin selkeyttää eri korkeakoulujen välillä opetustarjonnan osalta.

Koulutustason nosto ilman tutkintotavoitteiden laajentamista? 

Tekniikan alan sekä kauppatieteiden ja liiketalouden alan arviointiraporteissa ei nähdä tarvetta koulutusmäärien kasvattamiseen nykyisestä. Tekniikan alan arviointiryhmän analyysin mukaan tekniikan alan keskeisiä ongelmia ovat alan heikko vetovoima ja opintojen alhainen läpäisyaste. Nämä ongelmat on ratkaistava ennen kuin alan koulutusmääriä ryhdytään kasvattamaan nykytilasta. Kauppatieteiden ja liiketalouden alan arviointiryhmä perusteli näkemystään koulutusmäärien pitämisestä nykyisellään sillä, että nykyiset koulutusmäärät ovat riittäviä ikäluokkien kokojen kääntyessä laskuun.  

Ammattikorkeakouluille tekniikan alan vetovoiman lisääminen ja läpäisyn parantaminen kaikilla koulutusaloilla ovat tärkeitä ja tarpeellisia. Erityisesti läpäisyn parantaminen tulee olemaan ammattikorkeakoulujen keinovalikoimassa korkealla, kun väestön osaamistasoa ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää pyritään nostamaan.

Pidän epärealistisena arviota, jonka mukaan ennakointitietojen osoittama tarve koulutustason nostoon sekä hallitusohjelman tavoite nuorten ikäluokkien koulutustason nostosta voitaisiin toteuttaa ilman aloituspaikkojen lisäämistä tekniikassa ja liiketaloudessa. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan 19-vuotiaiden vuosittainen määrä tulee kasvamaan nykyisestä vuoteen 2032 saakka ja pysyy nykytasolla aina 2035 vuoteen saakka. Lisäksi laskelmissa tulee ottaa huomioon jo nyt opiskelupaikkaa korkeakoulussa odottavat hakijat sekä koulutusperäisen maahanmuuton lisäämisen myötä kasvava opiskelijajoukko.

Linkki koulutusalakohtaisten arvioitien sivuille >>  

Rahoitusmallin toimintamekaniikasta voit lukea tarkemmin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtorin Heikki Saastamoisen blogikirjoituksesta >>

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Korkeakoulut tarvitsevat lisää kannusteita yhteistyöhön