Miksi toisen asteen tutkinnon suorittaneet nuoret aikuiset eivät jatka opintoja tai työllisty? Vuonna 2017 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli 75 515 nuorta aikuista. Tähän NEET*-ryhmään kuului 17 prosenttia koko ikäluokasta. Kysymykseeni ei ole yksiselitteistä vastausta, koska koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Voidaksemme tarjota toimivia palveluita ja tukimuotoja, tarvitaan lisää tietoa kelkasta tipahtaneista nuorista. 

Tilastokeskuksen mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista 18-24-vuotiaista NEET-nuorista lähes kahdella kolmasosalla (62 %) on toisen asteen tutkinto. He eivät siis ole kouluttamattomia reppanoita vaan joukossa on 31 600 ammatillisen tutkinnon suorittanutta ja 14 000 ylioppilasta.  

Ylioppilaiden määrä NEET-porukassa laskee lähes 5000 19-vuotiaasta alle tuhanteen 24-vuotiaaseen, mikä vihjaa heidän siirtyneen jatko-opintoihin tai työelämään. Valtaosa korkeakoulujen hakijasumasta ei siis ole työn ja koulutuksen ulkopuolella odottamassa opiskelupaikkaa vaan he opiskelevat muualla tai ovat työssä. Mielenkiintoista olisi tietää, mitä lopuille NEET-ylioppilaille tapahtuu 24-ikävuoden jälkeen.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden määrä NEET-porukassa pysyy tasaisena. 22-24-vuotiaista kussakin vuosiryhmässä NEET-ryhmään kuuluu yli 5000 nuorta. Tämä viittaa vaikeuksiin työllistyä tai siirtyä jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun. Asiaa analysoitaessa on huomioitava, että ammatilliseen koulutukseen otetaan opiskelijaksi henkilöitä, jotka ovat läpäisseet perusopetuksen saavuttamatta tosiasiallista kykyä selviytyä toisen asteen opinnoista. Tiedämme myös, että erityistä tukea tarvitsevien ammattiin opiskelevien määrä on kasvanut tällä vuosituhannella.

5,5 miljoonasta suomalaisesta enää 2,3 miljoonaa on työssä   

Olemme toistaiseksi olettaneet, että ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun pyrkivät valmistuneista nohevimmat, ne joille olisi kysyntää työelämässä – varsinkin työvoimapulan aikana. Ammattikorkeakouluun pääseminen ei edellytä työstä poissaolemista pänttäämisen vuoksi, kuten eräillä yliopistoaloilla on ollut tapana. Tämäkään ei selitä tutkinnon suorittaneiden syrjäytymistä työelämästä. 

Tilastoista on vaikea päätellä ongelmien syitä, mutta niitä voivat olla työmarkkinoille riittämätön ammattitaito, valmistuneiden ja työpaikkojen alueellinen kohtaamattomuus tai henkilöiden haluttomuus osallistua yhteiskuntaan. Tätä ryhmää pitäisi tutkia, jotta tietäisimme mitä pitää tehdä.  

Vain peruskoulun läpikäyneet muodostavat ison ryhmän (28 400), joka määrällisesti kasvaa ikävuosien myötä. Syynä voivat olla toisen asteen opintojen keskeyttäminen ja/tai ikäluokkien vaihtelu. Tämän ryhmän syntymisen ehkäisemiseksi on tarjottu mm. oppivelvollisuuden pidentämistä, maksutonta toisen asteen koulutusta ja amisreformiin kuuluvaa koulutussopimusta. Jotain on tehtävä, jotta nykyistä useampi nuori suorittaisi toisen asteen tutkinnon. 

Nuorisotakuun aikana tälle ryhmälle tarjottiin mm. oppisopimuskoulutusta, joka on ammatillisen koulutuksen vaativin muoto. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen liitetään usein monenlaisia sosiaalisia ja tai terveydellisiä ongelmia. Koulutukseen ja työhön osallistuminen on vaikeaa, ellei mahdotonta, jos oman elämän hallinta katoaa.

Näistä luvuista pitää olla huolissaan, sillä 5,5 miljoonasta suomalaisesta enää 2,3 miljoonaa on työssä. Jokainen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävä pahentaa pulaa työvoimasta. Tilanteen korjaamiseksi on huolehdittava, että tulevina vuosina NEET-nuoria on nykyistä vähemmän. Saman aikaisesti nykyisiä NEET-nuoria on saatava koulutukseen tai työhön. Koulutuksella on tässä tärkeä rooli, mutta se ei yksin riitä ratkomaan nuorten sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia 

(*Not in education or employment

Tilastokeskuksen 12.2 julkaisema tiedote on luettavissa täältä >>

Petri Lempinen
toiminnanjohtaja
Arene ry