Kehysriihessä etsitään keinoja taklata yritysten ja työpaikkojen vaikeuksia palkata uusia osaajia työttömyydestä huolimatta. Ratkaisuja voi löytyä koulutuksesta ja työvoimapalveluista. Kehysriihen päätökset viestivät miten vakavasti jatkuva oppiminen läpi työuran otetaan. Poliittiseen keskusteluun aihe on jo noussut.

Koulutuksen rahoituskin perustuu pidempikestoiseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Tämä linjaus on viimeksi vahvistunut ammatillisen koulutuksen uudistuksessa, jossa tutkintoon johtamaton lisäkoulutus karsittiin pois.

Työn murroskohdissa tarvittava osaaminen ei useinkaan ole sidoksissa nykyisten tutkintojen tuottamaan osaamiseen. Tämän vuoksi koulutustarjontaa ei voi sitoa vain nykyisten tutkintojen sisältöihin. Tämä koskee niin korkeakouluja kuin ammatillista koulutusta.

Osaajapulaa lievitetään tarjoamalla sopivan sisältöistä ja kestoista koulutusta, jota koulutusta tarvitsevat yksilöt ja työntekijöitä tarvitsevat yritykset voivat hyödyntää.

Osaaminen ja tutkinnot eivät ole ristiriidassa keskenään.

Petri Lempinen, toiminnanjohtaja

Jokainen suomalainen tarvitsee hyvän pohjakoulutuksen menestyäkseen elämässä. Osaamisen ja koulutuksen tason nostamiseen ei vastata lyhentämällä tai vähentämällä nykyisiä koulutuksia vaan lisäämällä mahdollisuuksia kehittää osaamista työuran aikana ja sen jälkeenkin. Tähän ammattikorkeakouluilla olisi paljon annettavaa.

Kohdennetut toimenpiteet ja lisärahoitus osaajapulan lievittämiseen ovat perusteltuja, mutta ne eivät poista tarvetta palauttaa koko koulutuksen rahoitus kasvu-uralle. Vuoden 2012 koulutuksesta on leikattu lähes puolitoista miljardia euroa. Suurimpia kärsijöitä ovat olleet ammattikorkeakoulut, joiden rahoitus on supistunut viidenneksen.