Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 peräänkuuluttaa korkeakoulujen dynaamisen kehityksen mahdollistavaa ohjausta. Onko tämä mahdollista toteuttaa rahoitusmallia hieromalla?

Vision 2030 toimeenpanevissa ryhmissä päähuomio on keskittynyt siihen, miten seuraavalla korkeakoulujen sopimuskaudella voidaan vaikuttaa keskeisimpien vision tavoitteiden toteutumiseen. Vaikuttamisen nähdään tapahtuvan hyvin pitkälti rahoitusmallin muutosten kautta.

Suomen korkeakoulujen rahoitusmallit ovat kansainvälisesti ottaen luonteeltaan hyvin poikkeuksellisia. Ammattikorkeakoulujen rahoitus määräytyy lähes yksinomaan suorituskyvyn, eli määrällisten tuotosten, perusteella.

Laadun parantaminen on tehty erittäin vaikeaksi.

Muutama ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia koskeva esimerkki valottaa dilemmaa. Rahoitusmalli ei kannusta opetuksen ja oppimisen tason ja laadun parantamiseen, ainoastaan opintopistekertymien kasvattamiseen. Rahoitusmalli ei kannusta tutkimuksen rahoituksen vaikuttavuuden kasvattamiseen, ainoastaan rahoituksen määrän lisäämiseen. Rahoitusmalli ei kannusta julkaisemisen laadun ja vaikuttavuuden lisäämiseen, ainoastaan julkaisujen määrän kasvattamiseen.

Laadun parantaminen on tehty erittäin vaikeaksi

Paitsi että rahoitusmalli ohjaa tuottamaan bulkkia se myös katsoo vahvasti peruutuspeiliin. Kuinka relevantti mittari on tänä päivänä vuonna 2013 valmistuneiden työllistyminen? Kuitenkin työllistymismittarissa tämä vuosi oli yksi vuoden 2018 rahoituksen määräytymisvuosista. Ajatus tuntuu absurdilta nyt, kun monessa maakunnassa työttömyys on kääntynyt työvoimapulaksi.

Erityisesti pienille ammattikorkeakouluille rahoitusmallin vuosittaisen vaihtelut ovat olleet myrkkyä. Pieni ammattikorkeakoulu ei pysty puskuroimaan vaihteluita ja joutuu herkästi vuositason mittarivaihtelun seurauksena talousongelmiin. Esimerkkejä toistuvista yt-kierroksista on useita.

Kuluneen sanonnan mukaan rahoitusmallilla on lukuisia valuvikoja; se ei mahdollista laadullista kehittämistä, se nojaa liikaa peruutuspeilin näkymään ja se on liian altis ajalliselle vaihtelulle.

Korkeakoulujen dynaamisen kehityksen mahdollistavaa ohjausta on mahdollista kehittää karsimalla rahoitusmallin kuristavuutta ja historiariippuvuutta.

Rahoitusmalliin tulee luoda riittävän suuri vakauttava elementti. Vakaus luo mahdollisuuden panostaa tulevaisuuteen ja laadulliseen kehittämiseen.

Rahoitusmalliin tulee luoda riittävän suuri vakauttava elementti

Keski-Euroopassa vakauttava elementti on yleisesti suurehko yli 70 %:n tutkintoihin tai opiskelijamääriin perustuva perusrahoitus. Tutkintokiintiöt toivat meillekin nykyiseen rahoitusmalliin lupaavan noin 40 %:n vakauttavan elementin.

Mitäpä jos rahoitusmallia hierottaisiin vain siten, ettei saavutettu hauras vakaus järkkyisi? Esimerkiksi mittareita vähentämällä, osuuksia tavoitteellisesti kohdentamalla ja tutkintokiintiöitä hallitusti kasvattamalla.

 

Juha Kämäri
hallituksen jäsen, rehtori
Arene