Verkostot voimavarana

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen vahvuus on keskinäinen yhteistyö, vaikuttaminen ja edunajaminen yhteisissä asioissa. Ammattikorkeakoulujen kesken toimii useita verkostoja, joista TKI-johdon verkosto on yksi vanhimmista. Sen alkujuuret ulottuvat 2000–luvun alkuun. Se on kollegaverkosto, joka koostuu nimensä mukaisesti ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta vastaavista henkilöistä. Ryhmään nimetyt toimijat ovat sitoutuneita kehittämään ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa aktiivisesti yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Verkostolla on mielestäni kolme päätehtävää. Verkostoon osallistumalla kukin ammattikorkeakoulu voi kehittää omaa TKI-toimintaansa yhteistyössä muiden kanssa. Toiseksi verkosto toimii ammattikorkeakoulujen yhtenäisenä vaikuttamiskanavana asioissa, joihin täytyy saada ammattikorkeakoulujen näkökulma esille. Näitä ovat tällä hetkellä mm. hallitusohjelman TKI-toiminnan tavoitteet, korkeakoulujen tutkimusrahoitus, uuden EU-ohjelmakauden rahoitusohjelmiin vaikuttaminen, avoin tiede ja tutkimus sekä toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen. Erityisen tärkeää vaikuttamistyö Arenen TKI-valiokunnan kanssa.

Useimmilla TKI-johdon verkostoon kuuluvilla lähinnä omaa tehtävää oleva kollega löytyy toisesta ammattikorkeakoulusta.

Verkoston jäsenille kyseessä on tärkeä kollegaverkosto. Useimmilla TKI-johdon verkostoon kuuluvilla lähinnä omaa tehtävää oleva kollega löytyy toisesta ammattikorkeakoulusta. Olen toiminut osaltani toisessa ammattikorkeakoulussa olevien kollegoiden perehdyttäjänä ja olen myös itse saanut kollegojen kautta sellaista arvokasta tietoa ja kokemuksia, jota ei voi millään muulla tavalla saavuttaa.

Oma nelivuotiskauteni TKI-johdon verkoston puheenjohtajana on tullut tällä erää täyteen. Puheenjohtajuuskauteni merkittävimpinä saavutuksina pidän sitä, että olemme saaneet rakennettua systemaattista yhteistyötä yliopistojen kollegaverkostomme Finn-Arman (Finnish Association of Research Managers and Advisors) kanssa. Tämä yhteistyö on edelleen syventymässä vuonna 2020 laajemmaksi kansalliseksi verkostoksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken. Näillä tahoilla on puolestaan vastaavia eurooppalaisia verkostoja, joita yhteistyössä voidaan hyödyntää.  

Verkostoyhteistyötä voisi mielestäni edelleen kehittää tekemällä verkostoja näkyväksi ja tunnetuksi, jotta yhä paremmin tunnistaisimme yhteistyömahdollisuudet ja asiantuntijamme eri asioissa. Olkoon tämä kirjoitus yksi avaus siihen. Olen itse mielelläni mukana ja käytettävissä yhteistyöhön myös jatkossa. Kehitettävää ja vaikuttamistyötä meillä riittää.

Lopuksi haluan vielä toivottaa onnittelut ammattikorkeakoulujen AAPA-verkostolle (Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto), joka juhlii parhaillaan kaksikymmenvuotista taivaltaan. 

Anne Ilvonen
tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Karelia-ammattikorkeakoulu

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Ammattikorkeakoulut ovat jo kantaneet osansa koulutusleikkauksista – huoli Suomen tulevaisuudesta kasvaa

Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Hallitusohjelmassa sovitun,...

Verkostot voimavarana