Tiesitkö, että ammattikorkeakouluilla on kiertotalouden oppimisympäristöjä? Ja että näissä oppimisympäristöissä opiskelijat kasvavat tulevaisuuden kiertotalousosaajiksi esimerkiksi yritysprojekteissa? Niinpä. Toiminta voi olla timanttista, mutta ilman viestintää kukaan ei tiedä siitä.

Kestävyys ja vastuullisuus ovat olleet jo pitkään kasvavia megatrendejä, jotka ovat myllänneet yhteiskuntaa ja yritystoimintaa uuteen uskoon. Kiertotalouden osaajien tarve on kasvanut, minkä vuoksi ammattikorkeakoulut ovat uudistaneet opetussisältöjä vastatakseen paremmin työelämän tarpeisiin. Mutta miksi ammattikorkeakoulujen kiertotalousosaamisesta ei tiedetä?

Kiertotalouden oppimisympäristöissä tehty työ jää helposti piiloon, mikäli siitä ei osata viestiä vaikuttavasti. Viestinnällä on useampi tavoite. Sen avulla oppimisympäristön toimintaan saa mukaan motivoituneita opiskelijoita. Kun kiertotalouden oppimisympäristöistä viestitään, ne herättävät yritysten ja muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kiinnostuksen. Viestinnällä oppimisympäristöt voivat myös vahvistaa asemaansa varteenotettavina kiertotalouden edistäjinä.

Miten oppimisympäristöjen pitäisi sitten viestiä? Mitä pitäisi välttää? 

Laadi ensin viestintäsuunnitelma

Kuten kaiken onnistuneen viestinnän, myös kiertotalouden oppimisympäristöjen viestinnän takana on suunnitelma. Viestintäsuunnitelma asettaa raamit viestinnälle ja tekee siitä laadukkaampaa.

Viestintäsuunnitelmaan on tärkeä kirjata oppimisympäristön tavoitteet, sillä ne määrittelevät viestinnän linjat. Miten viestinnällä voidaan tukea oppimisympäristön tavoitteita? Miksi oppimisympäristön on tärkeää näkyä esimerkiksi somessa? Mitä näkyvyydellä tavoitellaan? 

Viestintäsuunnitelmaan kirjataan myös kohderyhmät, sillä kaikille ei suinkaan kannata viestiä. Minkä alan opiskelijat voisivat olla kiinnostuneita oppimisympäristöstä? Keitä oppimisympäristön toimintaan halutaan mukaan? Mitkä yritykset voisivat hyötyä oppimisympäristöstä ja käyttää sen palveluita?

Ennen kuin siirrytään suunnitelmasta toteutukseen, pitää olla vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Kuinka usein sisältöä luodaan? Missä kanavissa sitä julkaistaan? Ja ennen kaikkea, kuka on vastuussa tästä kaikesta?

Päätä kuka viestii

Viestinnän resursointi on usein haaste. Korkeakoulujen viestintä- ja markkinointitiimeillä on kädet täynnä muita töitä. Kiertotalouden oppimisympäristö ei kuitenkaan välttämättä tarvitse koulun sisäistä markkinointitiimiä tai ulkoista viestintätoimistoa tuottamaan sisältöä ja ylläpitämään somekanavia: viestintä voi linkittyä myös henkilökunnan omiin asiantuntijaprofiileihin. Organisaatiotilit yltävät harvoin, jos koskaan, sellaisiin seuraajamääriin kuin yksityiset henkilöt. Aidot kokemukset ja oma ääni ovat usein kiinnostavampaa seurattavaa kuin organisaatiotilit, joita päivitetään silloin tällöin.

Myös opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita voi kannustaa kertomaan kiertotalousprojekteista sosiaalisessa mediassa. Opiskelijat kannattaa ottaa mukaan myös oppimisympäristön omien kanavien päivittämiseen – etenkin, jos viestinnällä tavoitellaan opiskelijoiden huomiota. Opiskelijoilla on usein tuore näkökulma someviestintään, ja samalla he saavat harjoitusta, josta on varmasti hyötyä myös tulevalla työuralla.

Valitse kanavat

On tärkeää ymmärtää, miten kohderyhmät käyttävät eri kanavia eri tarkoituksiin, kun sisältöä luodaan. LinkedIn on käytetyin ammatillinen sosiaalinen media, mutta myös Twitteriä käytetään asiantuntijaviestintään. Näihin kannattaa panostaa, jos tavoitteena on hankkia yhteistyökumppaneita.

Instagramin käyttäjien joukossa on paljon nuorempia ikäluokkia, kun taas Facebookilla voi tavoittaa vanhempaa sukupolvea. Esimerkiksi monet yritykset käyttävät Instagramia työnantajamielikuvan rakentamiseen ja rennompaan ”kulissien takana” tapahtuvaan sisältöön. Ehkäpä tällainen lähestyminen voisi toimia myös opiskelijoille suunnatuille sisällöille? 

Sosiaaliseen mediaan kannattaa luoda myös sisältöä, joka ohjaa kohderyhmiä oppimisympäristön nettisivuille. Sitä kautta opiskelijat ja yhteistyökumppanit pystyvät ilmoittautumaan mukaan toimintaan. Oppimisympäristön nettisivujen uutisista ja blogiteksteistä saa oivaa materiaalia somessa jaettavaksi.

Rakenna käyttäjäystävälliset nettisivut

Nettisivut toimivat useimmiten käyntikorttina oppimisympäristöille, joten niihin panostaminen kannattaa. Tärkeää on tuoda heti esille se, mistä oppimisympäristössä on kyse ja kenelle sen toiminta on tarkoitettu tai kuka sen palveluista hyötyy. Sekavat tai visuaalisesti kömpelöt nettisivut eivät houkuttele tutkimaan sivuja sen tarkemmin. Kun tärkeät asiat löytyvät nettisivuilta helposti ja loogisesti, esimerkiksi yritykset saa kiinnostumaan toiminnasta.

Pyydä palautetta muilta ja kehitä sivuja sen perusteella. Mieti, mitä tietoa nettisivuilta tullaan etsimään ja pyri nostamaan se tieto esille. Mieti tätä myös eri kohderyhmien kannalta. Muista, että nettisivut eivät ole staattiset. Päivitä niitä siis usein ja muokkaa sellaisia toimintoja, jotka eivät toimi.

Panosta sisällöntuotantoon

Kun viestinnän raamit ovat kunnossa, on tärkeää panostaa laadukkaaseen sisällöntuotantoon. Visuaalisuus tulee olla hanskassa ja laadukasta sisältöä pitää tuottaa säännöllisesti. On tärkeää, että sisältö on linjassa oppimisympäristön graafisen ilmeen kanssa.

Ole vuorovaikutuksessa seuraajiesi kanssa. Kysy ja kommentoi. Uskalla myös revitellä. Unohda kuivakkuus, anna intohimon näkyä ja viesti vähän eri tavalla kuin muut. Mitä sellaista oppimisympäristössä tehdään, josta muutkin voisivat kiinnostua ja innostua? 

Kun innostavasta toiminnasta viestitään aidosti, oppimisympäristö houkuttelee kohderyhmät mukaan. Positiivisten tunteiden herättäminen saa jatkossakin seuraamaan oppimisympäristön tekemisiä. Parhaassa tapauksessa laadukas sisältö ja viestintä saavat oppimisympäristöt kukoistamaan.

Oppimisympäristön tsekkilista: Miten viestiä vaikuttavasti?

  • Onko oppimisympäristön viestinnälle laadittu suunnitelma? Viestintäsuunnitelmassa asetetaan tavoitteet, vastuut ja raamit viestinnälle. Kirjaa suunnitelmaan myös kohderyhmät, viestintäkanavat ja -aikataulu.
  • Onko viestinnälle varattu resursseja? Viestinnässä voi myös hyödyntää oppimisympäristön henkilökunnan omia asiantuntijaprofiileja sekä kannustaa opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita kertomaan kiertotalousprojekteista sosiaalisessa mediassa.
  • Onko oppimisympäristöllä käyttäjäystävälliset nettisivut? Tärkeää on nettisivuilla tuoda heti esille se, mistä oppimisympäristössä on kyse ja kenelle sen toiminta on tarkoitettu tai kuka sen palveluista hyötyy. Löytyykö nettisivuilta helposti niin oppimisympäristön yhteystiedot kuin myös arvot ja tavoitteet? Lisäksi yhteistyön reunaehdot, kuten lukuvuosien asettamat rajat sekä hinnoittelu, on hyvä kertoa selkeästi.
  • Päivitetäänkö oppimisympäristön nettisivuja säännöllisesti? Pyydä palautetta muilta ja kehitä sivuja sen perusteella. Pidä nettisivut ajantasaisina ja visuaalisesti nykyaikaisina.
  • Panosta sisällöntuotantoon, uskalla revitellä ja ole vuorovaikutuksessa seuraajiesi kanssa! Niin sisällöllisesti kuin visuaalisestikin laadukasta materiaalia pitää tuottaa säännöllisesti. Mitä sellaista oppimisympäristössä tehdään, josta muutkin voisivat kiinnostua ja innostua?

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa on mukana 19 suomalaista ammattikorkeakoulua. Hanketta koordinoi Lapin AMK, ja kiertotalouden oppimisympäristöistä vastaava taho on Turun AMK. Artikkelia varten analysoitiin seitsemän eurooppalaisen kiertotalouden oppimisympäristön digitaalista viestintää.

Kirjoittajat Nella Kelkka (Haaga-Helia), Marketta Virta (Turun AMK), Kari Laasasenaho (SeAMK)