Osaamisen tulevaisuuspaneeli: Tarvitsemme jatkuvaa oppimista miljoonalle suomalaiselle

Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän Osaamisen tulevaisuuspaneelin mukaan perinteinen polku opinnoista työelämään ja sieltä eläkkeelle on rapistumassa. Tilalle tarvitaan läpi koko elämän ja työuran jatkuvaa oppimista. Koulutukseen on päästävä myös työn ohessa.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen syksyllä nimittämä Osaamisen tulevaisuuspaneeli julkisti tiistaina 13.3. ensimmäisen kannanottonsa. Siinä esitetään suomalaisen koulutusjärjestelmän päivitystä ja jatkuvan oppimisen reformia.

Tulevaisuuspaneelin mukaan Suomen tulisi vastata työn murrokseen sekä neljänteen teolliseen vallankumoukseen mahdollistamalla jatkuva oppiminen monella eri rintamalla. Työn murros koskettaa jokaista suomalaista ja kaikkia toimialoja tavalla tai toisella. Uudenlainen työ vaatii uudenlaista osaamista.

– Maat, jotka pystyvät ennakoimaan tulevia muutoksia sekä uudistamaan talouden ja yhteiskunnan rakenteita joustavasti, pystyvät myös hyödyntämään uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia ja välttämään uhkakuvat työn loppumisesta, sanoo tulevaisuuspaneelin puheenjohtaja, professor of practice Anne Brunila.

– Jotta mahdollisuuksiin voidaan tarttua ja Suomeen saadaan uusia menestyviä yrityksiä ja työpaikkoja, on koulutusjärjestelmän ohella uudistettava lainsäädäntöä, sosiaaliturvaa ja työmarkkinoita, Brunila jatkaa.

Jatkuva oppiminen kulmakivenä

Perinteisen opinnoista työelämään ja sieltä eläkkeelle kulkevan polun tilalle on noussut ajatus jatkuvasta oppimisesta ja aktiivisesta osallistumisesta läpi koko elämän.

– Arvioiden mukaan jopa miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkouluttamista. Tämä on koko yhteiskunnalle sekä haaste että valtava mahdollisuus. Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa erinomaisia tuloksia, joiden antamalle perustalle on pääsääntöisesti erittäin hyvä rakentaa uutta osaamista, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Vuoden alusta uudistettu ammatillinen koulutus antaa nyt mahdollisuuden täydentää osaamista työuran varrella ja suunnata osaamista uudelleen. Korkeakouluissa tämä mahdollisuus edelleen puuttuu pääasiassa. Jatkossa koulutusta pitää olla myös tutkinnon jälkeiselle ajalle moduulipohjaisesti, ettei tarvitsisi aina aloittaa alusta, vaan voitaisiin oppia joustavasti ja jatkuvasti, opetusministeri jatkaa.

Koulutusjärjestelmää päivitettävä

Tulevaisuuspaneelin mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä kaipaa päivittämistä. Osaamisen turvaamiseksi olisi toteutettava laajamittainen jatkuvan oppimisen reformi, joka mahdollistaisi, että suomalaiset voivat kouluttautua tai kehittää osaamistaan joustavammin elämänsä aikana.

Käytännössä reformi tarkoittaisi koko koulutusjärjestelmän tarjonnan joustavuuden merkittävää lisäämistä. Ihmisten tulisi päästä käsiksi tarvitsemaansa koulutukseen selvästi nykyistä helpommin – myös työn ohessa ja sen aikana.

Myös verotus ja etuudet kaipaavat uudistamista

Verotusta, sosiaaliturvaa ja erilaisia etuuksia olisi asiantuntijapaneelin mukaan järjestelmällisesti kehitettävä jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Koko julkinen sektori, yritykset ja kolmas sektori voivat kaikki merkittävästi vaikuttaa siihen, että suomalainen osaaminen on turvattu myös tulevaisuudessa.

– Kun hallitus valmistautuu huhtikuun kehysriiheen, käymme keskustelua siitä, että talouden kasvu ei saa jäädä osaajien puutteesta kiinni. Käymme myös keskustelua työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, miten jatkuva oppiminen tulevaisuudessa rahoitettaisiin. Pienillä muutoksilla pitkän aikavälin ratkaisuja ei löydetä, opetusministeri toteaa.

OKM: Tiedote

Osaamisen tulevaisuuspaneeli

Osaamisen tulevaisuuspaneeli asetettiin syksyllä 2017 ja se työskentelee kevääseen 2019. Paneelin puheenjohtaja on Anne Brunila.

Muita jäseniä ovat

  • tietokirjailija Cristina Andersson
  • Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen
  • valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki
  • Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri
  • Oulun yliopiston professori Sanna Järvelä
  • Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja
  • toimitusjohtaja Esko Kilpi
  • Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Paula Laine
  • opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen
  • Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly
  • Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen
  • ETLAn tutkimusjohtaja Petri Rouvinen
  • Aalto-yliopiston professori Riitta Salmelin.

Lisätietoja:
– paneelin puheenjohtaja Anne Brunila, puh. 040 081 3952
– paneelin sihteeri, opetusneuvos Matti Kajaste (OKM), puh. 02953 30378

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Osaamisen tulevaisuuspaneeli: Tarvitsemme jatkuvaa oppimista miljoonalle suomalaiselle