Suomi tarvitsee panostuksia osaamiseen, yrittäjyyteen ja innovaatioihin. Tulevalla rakennerahasto-ohjelmalla onkin tuettava jatkuvan oppimisen eri muotojen kehittämistä, opiskelijalähtöistä yrittäjyyttä ja yritysten kanssa toteutettavia teknologia- ja palveluinnovaatioita. Rakennerahastojen vaikuttavuutta parannetaan kohdentamalla rahoitusta näihin yhteiskuntaa laajasti hyödyttäviin teemoihin.

Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Soveltavalle tutkimukselle tärkeiden T&K-ympäristöjen ja tutkimusinfrastruktuurin parantamista on tuettava. Jokaisessa maakunnassa toimivat ammattikorkeakoulut tarjoavat kattavan kehittämisalustan alueellisille innovaatioekosysteemeille ja osaamisen kehittämiselle.

Syrjäytymisen ehkäisyä ja osallisuutta tuetaan vahvistamalla nuorten, maahanmuuttajien ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien koulutusta ja ohjausta. Lisäksi on huolehdittava yritysten ja työpaikkojen muutoskyvystä, osaamisesta ja innovaatiovalmiuksista. Työllisyyden kannalta on tärkeää, että perinteistenkin toimialojen pk-sektori uudistuu ja niille syntyy uutta yritystoimintaa

Ammattikorkeakoulut tarjoavat T&K- ja oppimisympäristöjä sekä innovaatioprosesseja tukevia työkaluja ja palveluita rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseen. Ammattikorkeakouluissa on osaamista monialaisten innovaatioprosessien johtamisesta.

Ammattikorkeakoulut toimivat alueellisina korkeakouluina yhdessä elinkeinoelämän sekä korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Kyky pitkäjänteiseen ja konkreettiseen kehittämiseen linkittää ammattikorkeakoulut erilaisiin kumppaneihin alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Hankehallintoa kevennettävä ja kansallista koordinaatiota kehitettävä

  • Komission koulutusohjelmahinnoittelun tulee heijastaa toiminnan todellisia kuluja.
  • Rahoituksen myöntämisen ja maksatuksen käytäntöjen yhtenäistäminen kansallisesti kohtelisi hakijoita tasapuolisesti rahoittajaviranomaisesta riippumatta. Se tukisi kiinteän työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvan tuntihinnan soveltamista hankkeissa.
  • Rahoittajan vastuu on määritettävä selkeästi. Nykyisin vastuu on ongelmatilanteessa rahoituksen hakijalla, jos rahoittajatahon edustaja ohjeistaa toimimaan virheellisesti.
  • Rakennerahasto-ohjelmassa tulee soveltaa henkilösivukulukerrointa (HSK) ja yleiskustannuskerrointa (YK), jotta rahoitus kattaisi hanketoiminnasta aiheutuvista kustannukset.
  • Hankkeiden tehokkuutta tuetaan siirtymällä tuntiperustaisesta rahoituksesta tulosperustaisuuteen. Henkilöstökuluihin tulee hyväksyä kaikki hanketoiminnasta aiheutuvat kulut (hanketaloushallinto ml. kirjanpito ja tilintarkastus, hankeviestintä ja hankejohtaminen). Hanketoiminnasta aiheutuvia matkakuluja tulisi voida osoittaa välittömiin kustannuksiin.
  • Työllisyyttä edistävien rakennerahastohankkeiden luokitteleminen työvoimapoliittiseksi koulutukseksi mahdollistaisi Kelan, TE-toimistojen ja työttömyyskassojen yhtenäisen tulkinnan työttömien osallistumisesta rakennerahastoista rahoitettavaan toimintaan.
  • Ohjelmakaudella 2014-2021 käytössä oleva ESR –henkilötietojen keruu, tallentaminen ja lomakkeiden turvallisuusluokituksen mukainen säilyttäminen tulee ratkaista uudella ohjelmakaudella GDPR:n mukaisesti.

Arene kannanotto (pdf) >>