Rahoitusmalli ja tutkintokatot säätelevät autonomian rajoja ja antavat OKM:lle työkalun strategiseen ohjaukseen, selviää Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamasta ammattikorkeakoulu-uudistuksen arvioinnista. Strategiarahoituksen jakoperusteita pidetään ammattikorkeakouluissa epäselvinä ja heikosti läpinäkyvinä.

Arviointitulosten mukaan nykyisen rahoitusmallin katsotaan lisänneen ministeriön ohjausvaltaa. Samalla raportointi ministeriölle on lisääntynyt. Tämän nähdään kaventavan korkeakoulun autonomiaa suhteessa ministeriöön.

Vuosina 2014-2015 toteutetun uudistuksen tavoitteena oli lisätä ammattikorkeakoulun edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulujen johdon yleinen näkemys on, että laskeva rahoitus on vesittänyt uudistuksen tuomia mahdollisuuksia.

Strategiarahoituksen jakoperusteita pidetään ammattikorkeakouluissa epäselvinä ja heikosti läpinäkyvinä

-Osassa ammattikorkeakouluja on jouduttu keskittymään ”selviytymiseen” ja leikkausten tuomiin säästöpaineisiin, kertovat arviointitulokset.

Vaikuttavin osa ammattikorkeakoulu-uudistusta oli siirtyminen sataprosenttisesti tuloksellisuutta mittaavaan rahoitusmalliin. Rahoitusmallin uudistuksen sekä vuosien 2012-2018 koulutusleikkausten ja rahoituksen indeksijäädytysten vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus on laskenut viidenneksen vuodesta 2012. Uudistuksen toimeenpanon aikana valtion perus- ja strategiarahoitus väheni 41 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia vuosina 2015-2017. 

Työhyvinvointi heikentynyt

Henkilöstö arvioi uudistuksen vaikuttaneen kielteisesti työhyvinvointiin, mutta lain muuttamisen ja rahoituksen leikkausten vaikutuksia on mahdotonta täysin erottaa toisistaan. Henkilöstökyselyn vastaajista 85 prosenttia arvioi leikkausten vaikuttaneen heidän työhönsä vähintään melko paljon. Kyselyn tulokset osoittavat työn kuormittavuuden, työssä jaksamisen ja työmotivaation heikentyneen uudistuksen myötä.

-Rahoitusleikkauksilla onkin todennäköisesti ollut enemmän negatiivisia vaikutuksia työn kuormittavuuteen ja työssä jaksamiseen kuin itse ammattikorkeakoulu-uudistuksella, arviointiraportissa todetaan.

Autonomia lisääntynyt suhteessa kuntiin

Ammattikorkeakoulujen autonomia suhteessa kuntiin on lisääntynyt, vaikka osassa ammattikorkeakoulujen kunnallispoliittiset intressit ja kuntien omistajaohjaus haastavat edelleen päätöksenteon autonomiaa. Eräät ammattikorkeakoulut ovat uuden lain aikana siirtyneet yliopistojen omistukseen. Arvioinnissa ei oteta kantaa yliopisto-omistajien omistajaohjaukseen.

Uusi toimilupakäytäntö ja aloituspaikkojen säätelystä luopuminen ovat lisänneet ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia tehdä strategisia valintoja.

Ammattikorkeakoulut voivat käynnistää entistä paremmin uusia koulutuksia alueen elinkeinoelämän tarpeisiin.

Osakeyhtiöksi siirtyminen on koettu myönteisesti. Yhtiöittäminen on vahvistanut itsenäisyyttä ja taloutta koskevaa päätöksentekoa. Samalla hallituksen ja johdon välinen työskentely on selkiytynyt.

Tuloksellisuus parantunut

 -Tuloksellisuuteen pohjautuvaa rahoitusmallia pidetään merkittävänä uudistuksena aikaisempaan verrattuna ja uuden rahoitusmallin kokonaisvaikutukset arvioidaan suuriksi.

Ammattikorkeakouluissa suoritetaan aiempaa enemmän tutkintoja suhteessa henkilöstömäärään. Vuonna 2015 AMK-tutkintoja suhteessa opetus- ja TKI-henkilöstöön suoritettiin lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Kansainvälisessä Universitas 21 -vertailussa suomalainen korkeakoululaitos on arvioitu kansantalouden kokoon suhteutettuna maailman tehokkaimmaksi. Tehostaminen alkoi jo ennen uudistusta ja liittynee enemmän rahoituksen leikkauksiin kuin uuteen lainsäädäntöön.

-Opintopisteiden antaminen ei ole löyhentynyt, opiskelijat itse arvioivat kyselyssä

Vaikka opintojen etenemiseen kiinnitetään huomiota, opetuksen laatu on henkilöstön mukaan jäänyt aikaisempaa vähemmälle huomiolle. Opiskelijoiden arviot opetuksesta ja ohjauksesta ovat neutraalimpia.

-Opintopisteiden antaminen ei ole löyhentynyt, opiskelijat itse arvioivat kyselyssä.

Tulostietoisempi toimintakulttuuri näkyy opiskelijoiden opintojen seuraamisen lisäksi ulkopuolisen hankerahoituksen hakemisen lisääntymisellä. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä on vuosina 2015-2017 kasvanut jopa 37 prosenttia. Suurimpia rahoittajia ovat EU:n rakennerahastot, TEKES ja kotimaiset yritykset.

Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyöhön ollaan yleisesti varsin tyytyväisiä, vaikka uudistuksella ei ole ollut siihen suurta vaikutusta.

Arene peräänkuuluttaa pitkäjänteistä korkeakoulupolitiikkaa

Vuosina 2014-2015 toteutetussa ammattikorkeakoulu-uudistuksessa kaikista ammattikorkeakouluista muodostettiin osakeyhtiöitä, ammattikorkeakoulujen hallintoa muutettiin, vastuu perusrahoituksesta siirtyi valtiolle ja rahanjaon perusteet muuttuivat täydellisesti.

OKM julkaisi myös korkeakoulu-uudistusten vaikutusten arviointia koskevan raportin. Raportissa esitetään johtopäätöksenä, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen muodostama duaalimalli on kehityksen esteenä.

Keväällä julkaistussa Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa lähtökohtana oli kuitenkin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen olemassaolo rinnakkain. Samoin todetaan korkeakoulutusta ja tutkimusta koskevassa visiossa, jonka tavoitteet on asetettu vuoteen 2030.

Arvioinnin johtopäätöksen perusteena esitetään muutama esimerkki, mutta unohdetaan mainita kahden ammattikorkeakoulun fuusion tuloksena syntynyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian vahva strateginen liittouma.  Tiedossa on myös Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun tuleva yhdistyminen.

Arenen mukaan on perusteltua todeta, että näiden esimerkkien myötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiilierot ja työnjako entisestään kirkastuvat. Selkeät profiilit helpottavat myös yhteistyötä.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rinnakkaisuus perustuu niiden erilaisiin tehtäviin ja tavoitteisiin, joita niiden omat lainsäädännöt ja rahoitusmallit tukevat. Arene muistuttaa myös, että puolet korkeakouluopiskelijoista on ammattikorkeakouluissa.

OKM:n ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi perustuu ammattikorkeakoulujen johdon ja hallitusten puheenjohtajien haastatteluihin, henkilöstö- ja opiskelijakyselyihin, alueellisiin sidosryhmätyöpajoihin sekä ammattikorkeakoulujen taloustietoihin ja tilastoihin.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi (OKM) >>

Korkeakoulu-uudistusten vaikutusten arviointi (OKM) >>

OKM:n uutinen aiheesta >>