Kuntapäättäjistä kaksi kolmasosaa ja yrityspäättäjistä puolet arvioi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien laajentamiseen vaativan uutta rahoitusta. Päättäjien näkemykset perustuvat Arenen syksyllä 2018 teettämään kunta- ja yrityspäättäjäkyselyyn, johon vastasi 1286 henkilöä.

Vain neljäsosa kunta- ja yrityspäättäjistä uskoi nykyisen koulutuksen rahoituksen riittävän jatkuvan oppimisen tarjonnan laajentamiseen. Tosin vastanneista yrityspäättäjistä lähes neljäsosa ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Rahoitusvastuu jakautuu

Tärkeimpänä rahoittajana jatkuvalle oppimiselle vastaajat pitivät julkista valtaa (valtio, kunnat, mahdolliset maakunnat). Kaikkien puolueiden kuntapäättäjät pitivät työnantajien vastuuta ensisijaisempana oppijoiden omaan rahoitukseen verrattuna. Yrityspäättäjien mielestä oppijoiden rahoitusvastuu on suurempi kuin työnantajien.

-Lisää rahoitusta tarvitaan koulutukseen ei pelkästään oppijoiden toimeentulon turvaamiseen, linjaa Arenen puheenjohtaja rehtori Tapio Varmola.

Varmola uskoo kompromissiin, jossa vastuu jatkuvan oppimisen rahoittamista jakautuu julkisen vallan, työnantajien ja oppijoiden itsensä kanssa.

– Työelämän rahoitusvastuun määrittäminen jatkuvassa on keskeinen kysymys, johon tulevalla vaalikaudella on otettava kantaa. Ratkaisu voi olla kollektiivinen työttömyys- tai eläkevakuutuksen tapaan tai perustua yksittäisen työnantajan ja yksilön vastuuseen.

Muunto- ja tilauskoulutuksille tukea työelämästä

Muuntokoulutuksille, joissa työikäinen opiskelija koulutetaan joustavasti uuteen amk-tutkintoon esimerkiksi kahdessa vuodessa, pidettiin kyselyssä hyvänä koulutusmuotona. Vastanneista yrityspäättäjistä 59 prosenttia arvioi muuntokoulutusten sopivan yrityksensä tarpeisiin.

Myönteisimmin muuntokoulutuksen suhtautuivat suurten yli 100 henkilöä työllistävien yritysten johtajat, mutta mikroyritystenkin edustajista puolet arvioi niiden sopivan oman yrityksensä tarpeisiin.

-Ammattikorkeakoulut kouluttavat henkilöstöä mm. rakennusalalle sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, joissa ammatissa toimimiseen vaaditaan muodollinen pätevyys, Varmola muistuttaa.

Osaamista uudistavan jatkuvan oppimisen lisäksi tarvitaan koulutuksia, jotka mahdollistavat ammatin tai alan vaihtamisen.

Kyselyssä tiedusteltiin myös yrityspäättäjien mielipidettä uudesta tilauskoulutuksesta. Vastaajista 57 prosenttia arvioi tilauskoulutuksen sopivan yrityksensä tarpeisiin melko tai erittäin hyvin. Vajaa kolmasosa oli asiasta eri mieltä.

Kyselyn aikaan valmistelussa ollut lakiesitys tilauskoulutuksen mahdollisuuksien laajentamisesta EU- ja ETA-maiden kansalaisiin on hyväksytty ja tullut voimaan 1.1.2019 alkaen. Tilauskoulutuksessa yritys voi hankkia henkilöstölle tutkintoon johtavaa koulutusta esimerkiksi erityistä osaamista tai muodollista pätevyyttä vaativiin tehtäviin. Tilauskoulutus on vaihtoehto työntekijän kannustamiselle omaehtoisesti hakeutumaan ammattikorkeakouluopintoihin.

***
Kunnanvaltuutettujen ja yrityspäättäjien parissa tehty kyselytutkimus käsitteli suomalaista korkeakoulupolitiikkaa ja ammattikorkeakouluja. Selvityksen toteutti Aula Research Oy Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1286 vaikuttajaa, joista 858 oli kunnanvaltuutettuja ja 428 yrityspäättäjiä. Yrityspäättäjien yleisimmät tehtävänkuvat olivat toimitusjohtaja, omistaja, viestintäjohtaja, henkilöstöjohtaja ja aluejohtaja. Selvityksen otos kerättiin sähköisellä kyselyllä aikavälillä 28.9.-5.11.2018.