AMK-kampusten idea on digiaikana keksittävä uudelleen

1445
Piirroskuva: Salla Lehtipuu

Ollaan saapumassa koronan jälkeiseen aikaan, ja digitaalisuuden vaikutuksista on nähty vasta alku. Korona sai korkeakoulut ottamaan digiaskelia, mutta ei vielä pitkää loikkaa. Toimintamuotoihin ennen koronaa ei ole paluuta. Oppijat ja henkilökunta tarvitsevat nyt uutta motivaatiota tulla kampuksille, kun oppimisen yhteisöt muodostuvat uudella tavalla. AMKien kannalta avainasemassa on tilanteen analysointi. Tällaisia herätteitä saatiin AMK-päivillä 2022 järjestetyn työpajakokonaisuuden ”Hyvä ja paha digi” osanottajilta.

Kolmen samansisältöisen työpajan viestin 60 keskustelijalta voisi kiteyttää ajatukseen siitä, että ammattikorkeakoulujen on digitaalisessa maailmassa kyettävä keksimään kampustensa idea uudelleen. Keskeinen kysymys on yhteisöllisyys ja sen merkitys. Oppimisen yhteisöt muodostuvat uusiin paikkoihin, eikä fyysinen ympäristö enää yksin määritä niitä. Yhteisö voi syntyä kampuksellakin, mutta yhtä hyvin verkossa taikka työelämässä. Puolet opiskelijoista haluaisi jatkaa kokonaan tai paljon etäopiskelua, mutta toinen puoli tarvitsee läsnäoloa ja tukea yhteisöltä. Sama jakauma on havaittu opettajien keskuudessa.

Kampuksilla on edelleen potentiaalia, mutta tarvitaan motivaattoreita niille paluuseen. Ammattikorkeakouluilla on tähän omat mahdollisuutensa. Esille puheenvuoroissa nostettiin erityisesti yritysyhteistyö ja jopa yritykset kampustoimijoina. Hanketoiminnan ja TKI-integroidun opetuksen merkitys siis kasvaisi.

Digiajan opiskeluun tarvitaan niitä tukevia tilaratkaisuja. Oli useita esimerkkejä, miten vain jokunen vuosi sitten tehdyt hienot suunnitelmat eivät olleet enää moderneja. Avokonttorit eivät toimi webinaariosallistujille. Tarvitaan tiloja myös yksilöopiskeluun, koska oppijan päivä voi muodostua vuorottaisista lähi- ja etätunneista. Tämä heijastuu uudenlaisiin, opiskelijan tarpeista lähteviin lukujärjestyssuunnittelun ja opinto-ohjauksen kysymyksiin.

Fyysisten laboratorioiden ja muiden vastaavien palveluiden oheen voidaan kehittää etäosallistumisen mahdollistavia ”digitaalisia kaksosia”, joita voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Muitakin vetovoimatekijöitä tunnistettiin.

Tilanteen analysointi – kysymys opiskelijakokemuksesta – näyttäisi olevan avainasemassa. Hakijoista yhä useampi on työssä olevia ja työuralleen tukea kaipaavia. Tarvitaan yksilöllisempää oppimisen muotoilua, joustavia toteutuksia ja muita vastaavia keinoja. Käsillä ovat juuri nyt erilaiset oppijaryhmät, joiden koronakokemuksiin perehtyminen tuottaisi tärkeää lisätietoa: Toiselta asteelta tulevat ja kaksi etävuotta kokeneet, kaksi ensimmäistä vuottaan AMK:ssa etänä opiskelleet, AMK-opintojensa päätösvaiheessa olevat sekä ”normaalisti” opiskelleet alumnit. Ja työelämästä tulevilla oppijoilla on oma kokemuksensa yrityksissä tapahtuneesta korona-ajan digimuutoksesta.

Työpajojenkin keskustelujen perusteella kyse on asenteesta digiloikkaan, josta on nähty vasta alku. Koronakriisi sinänsä toi esiin korkeakoulujen nopean muutosvalmiuden. Digitaalisuus tulee osaksi kaikkea toimintaa, joten tältä osin korkeakouluissa pitäisi puhua laajemmasta pedagogisesta muutoksesta. Esille tuli myös fundamentaali kysymys korkeakoulun roolista digiajassa: Mikä on tutkinnon merkitys verrattuna osaamiseen, ja kuka nämä tulevaisuudessa tuottaa?

Piirroskuva: Salla Lehtipuu

AMK-päivien 2022 ”Hyvä ja paha digi” -työpajojen keskustelun teemana oli kolme vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota: ”Oppiminen kampuksella” eli paluu entiseen, ”Oppiminen monipaikkaisesti” – ns. hybridimalli sekä ”Oppiminen itsepalvelutuotteena”, jonka kärjistyksenä kokonaan ajasta ja paikasta riippumaton verkko-opetus.

Työpajoissa sovellettiin Erätauko-metodia, jossa pyritään tasa-arvoiseen dialogiin keskustelijoiden lähtökohdista riippumatta. Osallistujajoukko koostui AMK-päivien yleisprofiilin mukaisesti pääsääntöisesti korkeakoulujen hallinnon ja johdon edustajista, mutta mukana oli myös opiskelijoita ja opettajia. Työpajat järjesti AMKien tietohallintojohtajien AAPA-verkosto.

Kirjoittajatiedot:

Jaakko Riihimaa, IT-pääsihteeri, AAPA-verkosto

Piirroskuva: Salla Lehtipuu
Muu työpajaryhmä: Manu Pajuluoma, tietohallintojohtaja, Lapin AMK; Kimmo Nikkanen, tietohallintojohtaja, Metropolia; Petri Rautiainen, ICT-päällikkö, Centria; Miika Lippojoki, IT-palvelujohtaja, KAMK; Anne-Marie Tuikka, IT-pääsuunnittelija, Turun AMK.