Suomen ammattikorkeakouluja edustava Arene ry ja suomalaisia yrityksiä laajasti edustava Keskuskauppakamari vaativat kehysriihestä linjauksia TKI-rahoituksen kohdentamisesta uudelleen tukemaan paremmin yrityskentän ja korkeakoululaitoksen välistä yhteistyötä. Samalla pitää tehdä päätöksiä TKI-rahoituksen kasvattamisesta siten, että Suomi on uskottavasti tiellä kohti tavoitetta käyttää TKI-toimintaan neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.  

Suomen talouden näkymät ovat kehysriihen alla äärimmäisen haastavat. Arene ja Keskuskauppakamari toivovat päättäjiltä ymmärrystä sille, että tuloksellinen ja vaikuttava TKI-toiminta edellyttää markkina- ja asiakaslähtöistä otetta.  Panostukset TKI-toimintaan luovat mahdollisuuksia tulevaisuuden liiketoiminnalle, talouskasvulle ja tuottavuuden kasvulle. Juuri nyt on saatava kaikki mahdollinen irti korkeakouluista, yrityksistä ja muista TKI-toimijoista sekä heidän välisestään yhteistyöstä.  TKI-rahoituksen on kannustettava eri toimijoita verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä. 

Kansallisesti jaetun tavoitteen saavuttaminen tutkimus, kehittämis- ja innovaatiomenojen nostamisesta neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen edellyttää ennen kaikkea enemmän yksityisiä investointeja. Tämän vuoksi julkisen rahan on houkuteltava yksityistä rahaa nykyistä enemmän. Julkinen raha on suunnattava hallituspohjista riippumatta pitkäjänteisesti niin tulokselliseen käytännönläheinen kehittämiseen, uuden tiedon tuottamiseen, tiedon soveltamiseen kuin kaupallistamiseenkin, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Ida Mielityinen. 

Arene ja Keskuskauppakamari huomauttavat, että TKI-rahoitusta ei ole onnistuttu kääntämään kasvu-uralle – lupaukset ovat toistaiseksi jääneet korulauseiksi. On myös otettava huomioon, että TKI-rahoituksen viimeiset uudistukset ovat vaarantaneet Suomen talouden ja hyvinvoinnin edellytyksiä.  

-Erityisen kohtalokasta on ollut Business Finlandin rahoituksen uudistukset, jotka ovat vähentäneet murto-osaan yrityskentän ja korkeakoululaitoksen välisen yhteistyön rahoituksen. Suomen noin 270 000 yrityksestä 93 prosenttia työllistää alle 10 henkilöä. Näiden yritysten tehokas ja vaikuttava TKI–toiminta edellyttää toimivia julkisia tutkimus- ja kehittämispalveluja. Vuonna 2016 Business Finlandin yritysrahoituksesta 71 prosenttia meni pienille ja mikroyrityksille, kun vuonna 2021 osuus oli enää 35 prosenttia, huomauttaa Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.

Suomen TKI-rahoitus on pirstaloitunut eri ministeriöille ja lukuisiin rahoitusinstrumentteihin ja erillisrahoituksiin. Rahoitusten yhteensovittaminen ja kokonaishyödyn saaminen rahoituksesta on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta.  Tilanne on sama, katsoo asiaa sitten yksittäisten rahoituksen saajien kuten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten näkökulmasta tai alueiden ja toimialojen näkökulmasta. 

Työ- ja elinkeinoministeriön kyselyn mukaan 70 prosenttia pk-yrityksistä tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tämä pitäisi ottaa vahvemmin huomioon TKI-toiminnan kansallisissa linjauksissa. 

Ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyön vahvistaminen ja laajentaminen avaa valtavia mahdollisuuksia uusien teknologioiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. Myös TKI-rahoituksen on jatkossa tuettava nykyistä paremmin pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä tehtävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, toteavat Mielityinen ja Sipola