Osaamispula on tällä hetkellä maakuntien keskeisimpiä puheenaiheita. Samalla yritykset hakevat kasvua ja tuottavuutta. Etsitään uusia toimintatapoja vastata vihreään siirtymään ja digitalisaation tuomiin muutoshaasteisiin. Osaamisselvitysten perusteella tulevaisuudessa tarvitaan eri alojen, ja eri tasoista osaamista. Toimintaympäristön muutos kasvattaa osaamistarveselvitysten perusteella erityisesti ammattikorkeakoulutettujen kysyntää.

Maakunnat ja eri alueet kilpailevat osaajista. Kuopion alueen kauppakamarin suhdannebarometrin mukaan pohjoissavolaisten yritysten suhdannetilanne koronasta huolimatta on hyvä. Haasteena nousi esille yhä paheneva osaajapula. Selvityksen mukaan yritysten kasvun ja investoinnin esteinä on pelko, että he eivät saa osaajia. 

Timo Aron selvityksen (2020) mukaan on mahdollista, että alueet jakautuvat voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Suomen elinvoiman kannalta kaikki kivet tulisi kääntää, että Suomessa eri alueilla olisi mahdollista asua, käydä työssä, saada palveluja ja elää oman näköistä elämää.  

Ammattikorkeakoulut ovat nähneet alueiden eriarvoistumisen vaarat ja ovat toiminnallaan tukeneet yritysten kasvua ja julkisen sektorin kehittymistä. Ammattikorkeakouluissa aloittaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut kolmanneksella viimeisen neljän vuoden aikana. Ammattikorkeakouluosaajat myös työllistyvät hyvin, sillä tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymien on 89%. Ammattikorkeakoulusta valmistuneista merkittävä osa myös työllistyy opiskelumaakuntaan. Savoniasta jää työvoimaksi alueelle 65 %.

“Koulutustason nostamisessa ja työelämän uudistamisessa ammattikorkeakoulujen ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot on ollut erinomainen koulutustuote niin yrityksille kuin  julkiselle sektorille.”

Koulutustason nostamisessa ja työelämän uudistamisessa ammattikorkeakoulujen ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot on ollut erinomainen koulutustuote niin yrityksille kuin  julkiselle sektorille. Puhuttaessa työssä olevan väestön kehittämisestä ei voi sivuuttaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tuottamaa osaamista. Nämä osaajat työllistyvät erinomaisesti ja jäävät työvoimaksi myös niille alueilla, joissa ei ole yliopistokoulutusta. Toivoisin, että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen 20-juhlavuoden kunniaksi tutkinto saisi viimeinkin maisteri (AMK) -tutkintonimikkeen. Se olisi linjakasta, ja kansainvälisen käytännön mukainen nimike. 

Ammattikorkeakoulujen resurssit eivät ole kasvaneet koulutustarpeiden mukana. Nyt ammattikorkeakoulututkinto tuotetaan puolella siitä hinnasta kuin kymmenen vuotta sitten. On selvää, että koulutusmääriä ei voi kasvattaa ilman lisärahoitusta.  Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin osaavia insinöörejä ja sairaanhoitajia ja muita ammattikorkeakoulusta valmistuneita osaajia. Ammattikorkeakoulut vastaavat osaamistarpeisiin myös koulutusperäisellä maanmuutolla ja tärkeää on, että nämä osaajat saadaan eri toimenpitein sitoutettua alueilla. 

Mervi Vidgrén
puheenjohtaja, Arene ry
rehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu