Jos ammattikorkeakouluja ei olisi, ne luotaisiin nyt. Suomalaisen yhteiskunnan viheliäiset ongelmat huutavat ammattikorkeakoulujen ja sieltä valmistuneiden osaamista.

Tällaiset terveiset menivät tänään ammattikorkeakouluilta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle. Kuulemistilaisuudessa toiminnanjohtaja Ida Mielityinen kertasi valiokunnan jäsenille, mistä koulutusmuodon vaikuttavuus syntyy:

  1. Osaamistarveselvitysten perusteella juuri ammattikorkeakoulutettujen kysyntä kasvaa. Maisteritasoinen ylempi ammattikorkeakoulujen korkeakoulututkinto on työelämän kehittämistutkinto ja vaatii tunnettuuden vahvistamista.   
  2. Suomi PK- ja mikroyritysten luvattuna maana tarvitsee ammattikorkeakoulujen käytännönläheistä ja asiakaslähtöistä innovaatiotyötä kasvunsa tueksi.
  3. Terveys-sektorin työntekijätarpeen enemmistö on tulevaisuudessa ammattikorkeakoulutettuja. He kehittävät yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa käytännönläheiset ratkaisut tuottavuuden parantamiseen, työelämän vetovoimaan ja asiakkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
  4. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli koulutuksellisen tasa-arvon lisääjänä. Lähes puolelle opiskelijajoukosta se on väylä ei-korkeakoulutetusta tausta asiantuntijayhteisöihin ja korkeakoulutukseen.
  5. Työelämässä olevien osaamisen kehittämisen haasteet ratkeavat vain uusilla ja työelämäläheisillä ratkaisuilla. Tällaisessa ketterässä kehittämistyössä työelämän pulssilla juuri ammattikorkeakoulut ovat ratkaisevassa roolissa.

Ensi vuoden budjettia koskevassa kuulemisessa valiokunnalle kerrottiin, mitä tarkoittaa leikkausten pitkät varjot koulutuksessa. Ilman 2013 vuoden jälkeen tehtyjä rahoitusleikkauksia ja indeksijäädytyksiä ammattikorkeakoulujen perusrahoitus olisi vuonna 2022 160 miljoonaa nykyistä korkeampi.  ja ne olisivat saaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä vajaat 900 miljoonaan enemmän perusrahoitusta.

Lue lisää

HE 1462021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022 >>