Ammattikorkeakoulut siivoavat koulutusjärjestelmän tasa-arvosotkuja

947

Iso osa koulutuksellisen tasa-arvon eväistä jaetaan meille jo varhain. Tämän vuoksi perheille annettu tuki, kaikille tarjolla oleva laadukas varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat tärkeitä. Sadat tuhannet ihmiset ovat jo kuitenkin ohittaneet Suomessa nuo varhaisimmat mahdollisuuksien vuodet. Työttömät, koulutustason nostoa tarvitsevat, kansantaloutemme ja työpaikkamme eivät voikaan odottaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai toisen asteen uudistamista. Korkeakoulutukseen on investoitava nyt.

Koulutuspoliittiset päätöksemme ratkaisevat merkittävällä tavalla, kuka meistä pääsee käyttämään potentiaalin, kuinka paljon ja missä laajuudessa – taustasta riippumatta. Miten koko Suomi saa osaajansa? Miten tarjoamme ”toisia mahdollisuuksia”, reittejä parempiin ansioihin ja työllisyyteen?

Vastaus on: ammattikorkeakoulut.

Koulutuspoliittisten valintojemme takia meillä on työelämässä, työttömänä ja työelämän ulkopuolella satoja tuhansia toisen asteen koulutuksen varassa olevia. Samaan aikaan työpaikat kärvistelevät korkeakoulutetun osaavan työvoiman puutteessa. Kehittyneeksi yhteiskunnaksi Suomessa on liian paljon aikuisia vailla korkeakoulutusta. He tarvitsevat toista mahdollisuutta ja Suomi tarvitsee heidän potentiaalinsa ja työpanoksensa. Mahdollisimman pian.  

”Ammattikorkeakoulutuksen tasa-arvon merkityksestä kertoo paljon, että lähes puolella ammattikorkeakoulussa aloittaneista kummallakaan vanhemmista ei ole korkea-asteen tutkintoa.”

Tiedämme hyvin kotitaustan merkityksen koulutusvalintoihin. AMK-tutkinnot sekä erityisesti ylemmät AMK-tutkinnot tarjoavat merkittävälle joukolle tien asiantuntijatyöhön, uralla eteenpäin ja parempiin ansioihin. Ammattikorkeakoulutuksen tasa-arvon merkityksestä kertoo paljon, että lähes puolella ammattikorkeakoulussa aloittaneista kummallakaan vanhemmista ei ole korkea-asteen tutkintoa.

Työelämä tarvitsee tietysti myös ammatillisen koulutuksen osaajia. Ja niitä heille tuotetaan. Noin 60 000 tuhatta ammatillista ja ammattitutkintoa jokainen vuosi. Jostain syystä vuosi valmistumisen jälkeen 25–64 vuotiaista heitä on kuitenkin työttömänä 16,4 prosenttia (pl. erikoisammattitutkinnot). Lisäksi 80 prosentilla aloittaneista on jo pohjalla yksi toisen asteen tutkinto. Samalla kun haalimme ulkomailta opiskelijoita korkeakouluihimme, jätämme ison potentiaalin hyödyntämättä silmiemme edessä. Näky työllisyydestä on tulevaisuuslupaus nuorelle. Vuosi valmistumisen jälkeen ammattikorkeakouluista valmistuneista työllisiä on 85 prosenttia.  

Jo yli puolella ammattikorkeakouluissa aloittaneista on taustallaan ammatillinen koulutus. Edellä mainituista syistä tämä väylä on sekä yksilöiden että yhteiskuntamme näkökulmasta todella tärkeä. Ammattikorkeakoulussa aloittaneista yli 40-vuotiaita oli 10 prosenttia kaikista uusista ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijoista. Heillä on vielä yli kaksikymmentä vuotta aikaa olla työmarkkinoilla paremmalla koulutuksella, todennäköisemmin työllisenä, paremmin tuottavana ja todennäköisesti he tekevät myös pidemmän työuran. Koulutusinvestointi heihin on paitsi tasa-arvoteko, myös järkevää yhteiskunnalle. On siis valtava tärkeää, että ammatillinen koulutus antaa muodollisen kelpoisuuden lisäksi myös tosiasialliset valmiudet korkeakoulutukseen. Näin ei nyt ole.

Eikä tässä vielä kaikki! Ammattikorkeakoulut tasa-arvoistavat Suomea myös alueellisesti. Ammattikorkeakouluista valmistuvista kaksi kolmesta jää töihin valmistumismaakuntaansa. Alueiden elinvoiman kannalta ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen merkitys korostuu jatkuvasti. Jo joka viides maisteritasoinen tutkinto saadaan ammattikorkeakouluista. Nämä tutkinnot ovat koulutuksellinen innovaatio, joita Suomi tarvitsisi enemmän. Niissä yhdistyvät ihanteellisella tavalla koulutustason nosto, työelämän kehittäminen ja jatkuva oppiminen.  

Ammattikorkeakoulut ovat monessa mielessä niin sanottu toinen mahdollisuus yksilölle ja koulutusjärjestelmällemme. Annetaan tämän kädenjäljen laajentua entisestään.

Lue lisää

Ammatillisen koulutuksen tuottama osaaminen huolestuttaa ammattikorkeakouluja – tilanne haittaa koulutustason nostoa – Arene

Nuorten koulutus­taso romahti, kansan­edustajat vaativat perus­koulua kuntoon – Helsingin Sanomat