Ammattikorkeakoulut uudistumisen tiellä koronan jälkeen

Arene ja Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestivät 4.11. Mitä ammattikorkeakouluilla on tarjottavan Suomelle koronan jälkeen? -webinaarin. Webinaarissa keskusteltiin siitä, miten ammattikorkeakoulukenttä selvisi koronapandemian käynnistymisestä keväällä ja toisaalta siitä, mitä ammattikorkeakoululta odotetaan pandemian jälkeisessä maailmassa. 

Avauspuheenvuorossa tiedeministeri Annika Saarikko kiitti ammattikorkeakoulukenttää onnistuneesta reagoinnista keväällä puhjenneeseen koronakriisiin. Siirtyminen etäopetukseen tapahtui pääasiassa onnistuneesti ja opiskelijavalinnat saatiin toteutettua ilman suurempia haasteita liikkumisrajoituksista huolimatta. 

Koronaelvytyksen osalta ministeri Saarikko totesi, että osaamiseen investointi on nyt tarpeen. 

Suomi tarvitsee osaamistason nosta, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Siksi nyt tulee investoida koulutukseen ja TKI-toimintaan, ministeri Saarikko korosti. Mahdollisena investointikohteina ministeri nosti esiin korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen.  

Ministerin viestiä vahvisti opetusneuvos Ilpo Hanhijoki Opetushallituksesta, joka esitteli Osaamisen ennakointifoorumin ennusteita vuoteen 2035. Niiden mukaan korkeakoulutettujen kysyntä työmarkkinoilla tulee kasvamaan. Lähes puolet uusista syntyvistä työpaikoista edellyttää ammattikorkeakoulutusta vastaavaa osaamista. 

Webinaarissa käsiteltiin laajasti koronapandemian vaikutuksia koko yhteiskuntaan, työelämään ja ammattikorkeakouluihin.  

-Ammattikorkeakoulut ovat kokonaisuudessaan selviytyneet hyvin, mutta opiskelijoilla on ollut vaihtelevat valmiudet itsenäiseen etäopiskeluun. Tämä vaikuttaa merkittävällä tavalla opiskelijoiden yhdenvertaiseen asemaan, Karvin varajohtaja Hannele Seppänen totesi puheenvuorossaan. 

Koulutuksella merkittävä rooli tulevaisuuden muovaajana 

Webinaarin lopuksi keskusteltiin tulevaisuuden ammattikorkeakoulutuksesta. Sitran johtavan asiantuntijan Mikko Dufvan mukaan globaalien megatrendien, kuten ilmastonmuutoksen, puristuksessa tarvitsemme muutoksia arvojen, ihanteiden ja maailmankuvien tasolla. Tässä työssä koulutuksella on merkittävä rooli. 

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ja Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen korostivat omissa puheenvuoroissaan koulutuksen kykyä vastata paremmin työelämän muttuviin tarpeisiin sekä uudenlaisiin oppimisen tapoihin. 

Webinaarin lopuksi Arenen puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén kokosi keskustelua yhteen toteamalla, että ammattikorkeakoulutuksen merkitys tulevina vuosina tulee entisestään vahvistumaan osaamisvaatimusten kasvun myötä.  

Koronapandemia jättää pysyviä muutoksia tapaamme toimia, mutta en usko korkeakoulutuksen muuttuvan pelkästään etäopiskeluksi. Korkeakoulutus tulee myös jatkossa olemaan monimuotoista niin oppimisen tapojen kuin paikkojen osalta, Vidgrén summasi tilaisuuden antia. 

Arene ja Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestivät yhteistyössä CSC:n kanssa 4.11. Mitä ammattikorkeakouluilla on tarjottavan Suomelle koronan jälkeen? -webinaarin. 

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakoulut jatkavat rahoituksen nollalinjalla – isot odotukset TKI-rahoituksen kohdentumisesta

Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia...

Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä...

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

Ammattikorkeakoulut uudistumisen tiellä koronan jälkeen