Lukuvuosimaksujen myötä suomalaiset korkeakoulut siirtyivät vuonna 2017 kansainvälisille opiskelijamarkkinoille, joilla kilpailemme Yhdysvaltain ja Iso-Britannian kaltaisten koulutusjättiläisten kanssa. Korkeakouluilta vaaditaan uusia toimia opiskelijamäärien kasvattamiseksi, mutta yhtä olennaista on nykyisten maahantulon esteiden purkaminen. Opiskelijoiden rekrytoinnissa selkeä ongelmakohta on jähmeä ja verrattain hidas oleskelulupaprosessi.

Arene esitti sisäministeri Kai Mykkäselle hallinnonrajat ylittävää valmistelua kansainvälisten opiskelijoiden maahantulon sujuvoittamiseksi. Työhön tulisi saada mukaan ulkoministeriö, sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Maahanmuuttovirasto, Opetushallitus, Arene ja Unifi.

-Tavoitteena oisi saada suurlähetystöjen, Maahanmuuttoviraston ja korkeakoulujen toimintaprosessit tukemaan toisiaan nykyistä paremmin, perustele esitystä toiminnanjohtaja Petri Lempinen. Arenen edustajat tapasivat ministeri Mykkästä sekä sisäministeriön, ulkoministeriön ja Maahanmuuttoviraston edustajia 18.1.2019.

Opiskelijat eivät saa haastatteluaikoja suurlähetystöihin, joissa he käyvät tunnistautumassa. Korkeakoulun hyväksymisilmoituksen vastaanottamisen ja suurlähetystön haastattelun välillä voi olla kuukausia aikaa, joten lupaprosessi myöhästyy jo ennen hakemusten lähettämistä Maahanmuuttovirastoon. Opiskelijaksi hyväksytyt joutuvat usein menemään toiseen maahan tunnistautumaan, vaikka matkustaminen ei aina ole turvallista. Toinen ongelma on, että hakemusten käsittely Migrissä viipyy, eikä siellä ilmeisesti ole riittävää tietoa korkeakoulujen opiskelijavalintojen prosesseista.

Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Centria-ammattikorkeakoulun ETA-alueen ulkopuolelta valituista opiskelijoista 45 % ei saanut oleskelulupaa Suomeen vuonna 2018. Lapin ammattikorkeakoulu joutui palauttamaan ennakkomaksun 41 kevään 2018 yhteisvalinnassa valitulle opiskelijalle. Maahanpääsyprosessiin liittyviä ongelmia on ollut erityisesti Nepalista, Bangladeshista, Intiasta ja Nigeriasta hyväksyttyjen tutkinto-opiskelijoiden kohdalla.

Maahanpääsyn ongelmat aiheuttavat taloudellisia menetyksiä korkeakouluille

Opiskelijaksi valittujen maahanpääsyn ongelmat vaikeuttavat lukukausimaksullisen koulutuksen markkinointia ja järjestämistä. Oleskeluluvan tai viisumin saamisen viivästyminen johtaa tilanteisiin, joissa opiskelija saa tiedon maahan pääsemisestä tai sen kieltämisestä vasta lukukauden alkamisen jälkeen. Jälkimmäisissä tapauksissa korkeakoulut palauttavat maksetut lukukausimaksut, vaikka oleskeluluvan tai viisumin epääminen ei automattisesti tarkoita opinto-oikeuden menettämistä. Siitä korkeakoulut päättävät erikseen.

Vuoden 2020 alusta korkeakoulujen vieraskielisille koulutusohjelmille tulee oma yhteishaku, joka mahdollistaa opiskelijavalinnan aikaistamisen. Samaa tukee myös mahdollisuus käyttää erillisvalintoja nykyistä enemmän.

Valmistuneiden Suomeen työllistymistä helpotettava

Suomi tarvitsee osaavia työikäisiä maahanmuuttajia, jotka opintojensa aikana tuovat älyllistä pääomaa ja ostovoimaa. Suomeen työllistymisen tueksi korkeakoulujen tulee kehittää kieltenopetusta, kannustaa esimerkiksi stipendeillä kielten oppimiseen sekä etsiä uusia tapoja tukea työllistymistä jo opintojen aikana.

Arene tukee Etlan tekemää esitystä, jossa tutkinnon suorittamisen jälkeen kansainvälisille opiskelijoille myönnetään automaattisesti määräaikainen työlupa.

-Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluu pakollinen työharjoittelu, mikä edistää valmistuvien kiinnittymistä Suomen työmarkkinoille, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen.

Vuonna 2017 Suomessa oli 16 700 ulkomaista korkeakouluopiskelijaa, joista 57 % opiskeli ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakouluihin haki vuonna 2017 eniten opiskelijoita Nigeriasta, Nepalista ja Venäjältä. Valituiksi tuli eniten Venäjän, Vietnamin ja Nepalin kansalaisia.