Esitykset jatkuvasta oppimisesta jäivät torsoksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää, että Suomeen laaditaan jatkuvan oppimisen kansallinen strategia. Vuoteen 2030 asti ulottuva strategia pitäisi valmistella tämän vuoden loppuun mennessä. Esitys tuskin riittää hallitusohjelman valmistelemisen pohjaksi.

– Esitykset jatkuvan oppimisen kehittämiseksi jäivät torsoksi ottaen huomioon aiheeseen liittyvät suuret odotukset, arvioi Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen. Jatkuva oppiminen oli vahvasti esillä hallitustunnustelija Antti Rinteen viime viikolla puolueille esittämissä kysymyksissä.

Työryhmä esittää strategian toimenpiteiksi selvitystä työikäisten osaamiskartoitusten käyttöönotosta, jatkuvan oppimisen hyötyjen näkyväksi tekemistä ja ennakoivan rakennemuutoksen mallin luomista.

-Valitettavasti työryhmä ei saanut aikaiseksi uusia ehdotuksia uudeksi jatkuvan oppimisen palveluiksi., Lempinen harmittelee.

Arene kannattaa esitystä jatkuvan oppimisen digitaalisesta palvelukokonaisuudesta, mutta muistuttaa sen olevan jo valmistelussa.

-Ennakoinnista ja osaamiskartoituksista syntyy tietoa, jota pitää yhdistää avoimista työpaikoista olevaan tietoon hyödynnettäväksi ohjauksessa ja koulutustarjonnan suuntaamisessa.

Korkeakoulujen tarjoamat mahdollisuudet uuden osaamisen hankkimiseen
työuran aikana eivät muodosta selvästi löydettävää kokonaisuutta.

Osaamistilit eivät lisää rahoitusta

Pikavauhtia työskennellyt ryhmä käytti paljon aikaa osaamistilien ja -seteleiden arvioimiseen rahoittamisen malleina. Ryhmä ei kuitenkaan tehnyt niistä ehdotuksia. Arenen arvion mukaan opintotilit tai -setelit eivät sellaisenaan lisää rahoitusta vaan muuttavat tapaa kohdistaa rahoitusta koulutukseen.

-Tilien rahoittaminen nykyisestä koulutuksen rahoituksesta tarkoittaisi leikkausta korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten perusrahoitukseen, Lempinen muistuttaa.

Samalla nykyinen julkinen aikuiskoulutuksen tarjonta siirtyisi markkinoilla tapahtuvaksi toiminnaksi.

Työryhmä ei uskonut setelien tai tilien edistävän niiden koulutusta, jotka työn murroksen tai puutteellisen osaamisen takia sitä eniten tarvitsisivat. Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia aikuisopiskelijoita, mutta koulutus kasaantuu hyvin koulutetuille.

Vastuu työuran aikaisesta koulutuksesta jakautuu valtiolle ja kunnille, työnantajille ja koulutukseen osallistujille. Työryhmässä käsiteltiin eri tapoja yhdistää julkista ja yksityistä rahoitusta, mutta ryhmä ei tehnyt esityksiä jatkuvan oppimisen rahoituspohjan laajentamisesta.

Sen sijaan ryhmä tunnisti työnantajien merkittävän panostuksen koulutuksen järjestämisen ja toimeentulon rahoittamisessa.

Työuran aikainen kouluttautuminen on paljolti kiinni koulutuksen aikaisesta toi­meentulosta. Useimmin koulutukseen osallistutaan työajalla tai vapaa-ajalla. Aikuis­koulutuksen aikaisen toimeentulon 1,5 miljardin euron kustannuksista työnantajan mak­samat palkat ovat 0,7 miljardia euroa eli vajaa puolet.

Jatkuvassa oppimisessa yhdistyvät työelämän, koulutuspolitiikan ja sosiaaliturvan kehittäminen.

Korkeakoulutus tulee muuttumaan

Vaatimus jatkuvan oppimisen reformista lähtee osaksi käsityksestä, että julkinen koulutusjärjestelmä palvelee työikäisiä liian kankeasti. Haasteeseen vastataan lisäämällä korkeakoulujen mahdollisuuksia tarjota muuta kuin tutkintokoulutusta. Samalla työelämässä tapahtuva oppiminen on tunnistettava nykyistä paremmin. Kyse on suuresta kulttuurinmuutoksesta niin koulutuksessa kuin työelämässä.

Korkeakoulujen tarjoamat mahdollisuudet uuden osaamisen hankkimiseen
työuran aikana eivät työryhmän mukaan muodosta selvästi hahmottuvaa ja löydettävää
kokonaisuutta. Täydennyskoulutuksen tarjonta ja osallistujamäärät ovat riittämättömiä suhteessa työelämässä olevien osaamisen täydennystarpeisiin.

Jatkuvaa oppimista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtävänä vahvistettiin vuoden 2019 alusta voimaan tulleella lain muutoksella. Uusi laki parantaa mahdollisuuksia tarjota maksullisia täydennys- ja tilauskoulutuksia. Julkisrahoitteiseen jatkuvaan oppimiseen ei tullut muutoksia.

Ammattikorkeakoulut tarjoavat mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen lainsäädännön, rahoitusmallien sekä opetus- ja kulttuuriministeriön muun ohjauksen mukaisesti. Työryhmä ei ehtinyt pohtia muutostarpeita korkeakoulujen ohjaukseen nykyistä joustavamman koulutustarjonnan aikaansaamiseksi.

Motivaatio ratkaisee

Koulutuksen tarjontaa mahdollistaa yhteiskunta, mutta motivaatio oppimiseen on yksilöllä. Lempinen muistuttaa, että kouluttautumisella ja oppimisella on yksilölle muitakin merkityksiä kuin työssä menestyminen tai työllistyminen.

Kouluttautumisen on oltava merkityksellistä yksilöille itselleen ei vain työnantajille tai yhteiskunnalle laajasti ottaen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti helmikuussa laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan ehdotuksia jatkuvan oppimisen edistämiseksi. Arenea työryhmässä edusti toiminnanjohtaja Petri Lempinen Ryhmä jätti 2.5. väliraporttinsa opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Esitykset jatkuvasta oppimisesta jäivät torsoksi