Asukaskohtainen terveydenhuollon nettokustannus on noussut yli 38 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusien hyvinvointialueiden on pakko hillitä kustannustason nousua ja tehostaa toimintaansa. Hyvinvointialueiden päättäjät pääsevät käyttämään osaamistaan ja luovuuttaan ratkaistakseen visaiset ongelmat.  

Työvoiman riittävyys on yksi keskeinen sote-sektorin haaste. Alueille ympäri Suomea tarvitaan osaaja, joilla on kyvykkyys kehittää sosiaali- ja terveydenhuolloin toimintaa tutkimusperusteisesti mutta käytännönläheisesti. 

Koulutus- ja työperäinen maahanmuutto on ratkaisujen kärkilistalla. Sitä varmasti tarvitaan, mutta moni kotimainenkin mahdollisuuskin on vielä käyttämättä. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaamista ei vielä käytetä täysimääräisesti hyväksi.   

-Jokaisen hyvinvointialueen päättäjän on nyt viimeistään ymmärrettävä, että edessä olevien ongelmien ratkaisu edellyttää ammattikorkeakoulujen ja sieltä valmistuneiden osaamisen täysimääräistä käyttöä, painottaa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja Mervi Vidgrén.  

Osin kyse on vanhentuneista käsityksistä ja tiedoista, joista juontuvat esimerkiksi ajastaan jälkeen jääneet rekrytointikäytänteet. Sote-sektorillakin on päästävä kapeista pätevyysvaatimuksista laajempaan osaamisperusteiseen ajatteluun.  Myös ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja sen mahdollisuudet ovat vielä pitkälti löytämätön voimavara nopeavaikutteisena kehittämisenä. 

-Terveydenhuollon tulevaisuus riippuu pitkälti soteosaajien mahdollisuuksista kehittää osaamistaan, ja sitä kautta omaa, koko työyhteisön sekä alansa työtä. Tällä tavoin varmistamme myös alan veto- ja pitovoiman, toteaa Vidgrén.