Hyvinvointialueiden menestys ei ratkea vanhoilla osaamisilla

Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastusala elävät todeksi nyt Suomen historian suurinta sote-alan muutosta ja murrosta. Sote-uudistus on vihdoinkin totta.  

Kun itse opiskelin 1990-luvulla hoitotyötä, olivat avainkäsitteet moniammatillisuus, palvelujärjestelmät, yhteisöllisyys ja yhteistyö sekä asiakaslähtöisyys. Nämä eivät tietenkään ole kadonneet mihinkään. Ne ovat aina läsnä, kun olemme ihmisten ja yhteisöjen kanssa tekemisissä. Mutta vastataanko näillä hyvinvointialueiden tulevaisuuden kyvykkyyksiin siten, että osaaminen edistää kyvykkyyttä vastata tavoitteisiin. 

Olin hämmentynyt, ehkä pettynytkin, kun luin Sosiaali- ja terveysministeriön tilaamaan selvityksen sote-integraation edellyttämästä monialaisesta yhteistyöosaamisesta. Selvityksen tulosten mukaan keskeisiä sote-integraation edellyttämiä osaamisalueita ja sisältöjä ovat monialainen yhteistyöosaaminen, asiakaslähtöisyysosaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen ja etiikka- ja lainsäädäntöosaaminen. Nämä kaikki ovat ydinosaamista, mutta riittäkö se, jotta saamme jatkossakin laadukkaita ja saavutettavia palveluita. Ei riitä. Näin emme uudista toimintaamme haasteiden mukaisesti.  

Luin mainitun selvityksen tulokset moneen kertaan. Näilläkö me vastaamme tulevaisuuden haasteisiin? Näinkö historian suurin sote-alan muutos hoidetaan? Entäs, jos selvityksen tuloksena olisikin ollut osallisuus, luovuus, kyky oppia, digitaaliset taidot, päätöksentekokyky, kestävä kehitys, tekoälyn, automaation ja robotiikan hyödyntäminen. Olisiko näillä eväillä enemmän annettavaa vastata näihin haasteisiin, joiden keskellä elämme?  

Vuoden 2023 alussa käynnistyivät kaikkien hyvinvointialueiden toiminnot. Yhteensä 21 hyvinvointialuetta pyrkivät koronapandemian, energiakriisin ja inflaation keskellä vastaamaan koviin tavoitteisiin. Suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta halutaan edelleen pitää kiinni, mutta väestön ikääntyminen ja monet muut haasteet uhkaavat entisestään kasvattaa kustannuksia. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysala painii merkittävien veto- ja pitovoimaongelmien keskellä. 

Haluaisin nähdä rohkeita, uudistavia ja uudistuvia ajatuksia sote-alan osaamisesta. Vanhoilla eväillä eivät uudet tarpeet täyty. Ammattikorkeakouluilla on missio vastata tähän tarpeeseen koulutuksella, tutkimuksella ja kehittämistoiminnallaan. Toivottavasti hierakinen maailma ja toimintakulttuuri ovat valmiita lopulta muuttumaan, suomalaisten hyväksi.  

Kati Komulainen 
Rehtori, toimitusjohtaja 
Vaasan ammattikorkeakoulu 

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Hyvinvointialueiden menestys ei ratkea vanhoilla osaamisilla