Järjestöt vaativat pikaisia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Järjestöt ovat laatineet viiden tavoitteen listan, joilla Suomen TKI-toiminta saadaan kasvuun kohti 4 prosentin tavoitetta.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Akava, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Professoriliitto, Tieteentekijät, Tekniikan akateemiset TEK, Lääkäriliitto ja Sivistystyönantajat vaativat, että nykyisen hallituksen tulee tehdä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvattamista tukevat päätökset mahdollisimman pian.

Kaikkien eduskuntapuolueiden on tärkeää linjata yhdessä syyskuun loppuun mennessä, miten julkiset TKI-panostukset nostetaan kohti 4 prosentin tavoitetta.

Pääministeri Sanna Marinin kokoon kutsuman parlamentaarisen TKI-ryhmän työ on käynnistymässä. Tavoitteena on saada aikaiseksi yli hallituskausien ulottuva sitoutuminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Suomi voi uudistaa osaamistaan ja houkutella myös muualta parhaat osaajat vain ja ainoastaan, jos tutkimuksemme on kansainvälisesti korkealla tasolla ja tieteellä on vakaa toimintaympäristö, toteaa Unifin puheenjohtaja Keijo Hämäläinen.

Suomen tulee sitoutua kasvattamaan ja kehittämään TKI-toimintaan rahoitusta tulevina vuosina. Ilman vahvaa ja monipuolista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa emme kykene tuottamaan tutkimusta, innovaatiota ja osaajia työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin, toteaa Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

Suomen tutkimus- ja innovaatiorahoitus on pienentynyt merkittävästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vuonna 2009 Suomessa käytettiin TKI-toimintaan 3,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta vuoteen 2019 osuus on laskenut vain 2,8 prosenttiin. Samaan aikaan Suomen merkittävimmät kilpailijamaat ovat kyenneet kasvattamaan omia TKI-investointiensa määrää. Tavoite nostaa TKI-investointien määrä 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttää merkittäviä yksityisiä sekä julkisia investointeja.

Jos suuntaa ei saada pian korjattua, luisumme tutkimuksenteon reunavaltioksi. Kykymme tuottaa, ottaa vastaan ja soveltaa uutta tietoa jää jälkeen tutkimukseen panostavista maista, kuten Ruotsista ja Tanskasta, toteaa johtaja Laura Rissanen Sivistystyönantajista.

Laskelmamme mukaan pääsy neljän prosentin tavoitteeseen edellyttää keskimäärin noin 600 miljoonaa euroa lisää vuodessa, josta julkisen rahoituksen osuus on noin 200 miljoonaa euroa ja yksityisen noin 400 miljoonaa. Julkisen sektorin osuus voitaisiin rahoittaa jo melko vaatimattomalla työllisyysasteen nousulla, sillä yhden prosenttiyksikön nousun työllisyydessä arvioidaan tuovan noin 900 miljoonaa euroa julkiseen talouteen, toteaa Akavan koulutusasioista vastaava johtava asiantuntija Elina Sojonen.

Järjestöt ovat laatineet yhdessä viisi pääperiaatetta, joita noudattamalla tutkimus- ja innovaatiotoiminta vahvistuvat. Oleellista on turvata tieteelle vakaa rahoitus, rakentaa vahvaa TKI-järjestelmää pitkäjänteisillä ja kunnianhimoisilla panostuksilla sekä varmistaa, ettei osaajapula muodostu kestävän kasvun pullonkaulaksi.

– Mitä aikaisemmassa vaiheessa tki-rahoitus saadaan vakaaksi ja tavoitetta kohti kulkevaksi, sitä vahvemmin Suomi on mukana vaikuttamassa tulevaisuuteen osaamisen kärjessä ja pystyy hyödyntämään tutkittua tietoa. Satsauksissa tulevaisuuden tiedon luomiseen ja osaajien koulutukseen ei kannata hidastella, painottaa OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka

Vakaa ja pitkäjänteinen rahoitus mahdollistaa yhteistyön ympäröivän yhteiskunnan kanssa kaikilla tasoilla, kun hankehumpan sijasta voidaan keskittyä pitkäjänteisen työn luomiseen ja kumppanuuksien rakentamiseen, toteaa Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Johanna Moisio.

Pitkäjänteinen ja riippumaton vapaan tieteen ja taiteen rahoitus on TKI-yhteistoiminnan kulmakivi ja nopeiden uusien avausten perusta monimuotoisessa yhteiskunnassa, sanoo Professoriliiton puheenjohtaja Jukka Heikkilä.

Potilashoidon ja terveydenhuollon toiminnan kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja jatkuvaa tutkimustyötä, toteaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Viisi tavoitetta TKI-rahoituksen tulevaisuudelle >>