Kansainväliset osaajat alumnitoiminnan silmin

Osaavan työvoiman saatavuus on usean yrityksen kasvun este. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi lähes puolella pandemiaa edeltäneenä vuonna. Työvoiman saatavuus on usealla alalla pysynyt haastavana koronasta huolimatta ja tilanteen otaksutaan pahenevan selvästi ensi syksystä lähtien.

Ammattikorkeakoulujen ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut noin 10 000 opiskelijaan (2017). Noin puolet heistä opiskelee ammattikorkeakoulussa.

Uraseurantakyselyn (2020) mukaan kansainväliset tutkinto-opiskelijat työllistyivät hyvin. Noin neljännes heistä päätyi heti valmistumisen jälkeen ulkomaille. Miten saisimme kiinnitettyä kansainväliset opiskelijat suomalaisiin työpaikkoihin jo heidän opiskeluaikanaan?

Yritysten tarjoamat työllistymisen mahdollisuudet, kesätyöt, harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikat ovat avainasemassa kansainvälisten opiskelijoiden juurruttamiseksi alueelle. Opiskelijat pääsevät näyttämään näin kykynsä ja yritys saa mahdollisuuden tutustua kansainvälisiin osaajiin. Parhaimmillaan yhteistyö avaa kokonaan uusia kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Toinen ratkaisu ulkomaalaisten opiskelijoiden kiinnittymiseen on edistää oppilaitosten ja työyhteisöjen monikulttuurisuutta. Anne-Mari Souton mukaan nuoret aikuiset näkevät etnisen moninaisuuden huomioimisen vetovoimatekijänä niin oppilaitoksissa kuin työpaikoillakin. Keskitymmekö liikaa suomen kielen osaamisen korostamiseen muiden merkityksellisten tekijöiden kustannuksella. Arvotammeko liikaa kotoperäisyyttä, kansainvälisen opiskelijan edustamien globaalien verkostojen ja kontekstien jäädessä vähemmälle huomiolle?

Kolmas ratkaisu on meidän korkeakoulutoimijoiden omissa käsissä. Kansainväliset opiskelijat kaipaavat tietoa opiskelupaikkakuntansa tarjoamista mahdollisuuksista. Tiedon löytäminen nykyisellään koetaan hankalaksi. Tietotarpeet liittyvät mm. harjoittelupaikkoihin, työnhakuun, työllistymiseen sekä maakunnan tapahtumiin ja erityispiirteisiin.

Työllistyäkseen kaikki opiskelijat tarvitsevat vuoropuhelua yritysten kanssa heti opintojen alusta alkaen. Yhteiset kurssit, opiskelija- ja alumnitapaamiset sekä yritysten näkyvyys opintojaksoilla edistävät kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen lisäksi myös koko yhteiskunnan työllisyysmarkkinoiden rohkeampaa avautumista ja kehittymiskykyä. Kohtaamiset vakuuttavat työnantajat näkemään potentiaalin heikomman suomen kielen taidon takana. Yhteistyö yritysten kanssa auttaa opiskelijoita tunnistamaan suomalaisen lainsäädännön ja arkinormien asettamat vaatimukset. Kommunikaatio tukee myös kielen oppimista ja antaa rohkeutta käyttää suomen kieltä arjen ja työpäivän erilaisissa tilanteissa.

Kansainvälisten opiskelijoiden alumnitoiminta on saatu aluilleen, mutta menettelytapoja täytyy vielä kehittää. Alumnitoiminta on keino linkittää kansainväliset opiskelijat ammattikorkeakoulun verkostoihin. Kokemukset aiemmista yhteistoiminnan käynnistämisistä ovat olleet hyödyllisiä. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen on mitä ilmeisemmin hyvin pienestä kiinni. Tarvitaan avoimuutta ottaa vastaan työelämää rikastuttavia eri kulttuuritaustaisia osaajia, törmäyttää heitä jo opintojen aikana elinkeinon edustajien kanssa, törmäyttää heitä eri alumniverkostojen toimijoiden kautta, muistaa kannustaa puhumaan ja käyttämään arkikieltä. Mutta ennen kaikkea – ollaan yhdessä avoimia ja vastaanottavaisia, rohkeita sekä uudistushaluisia.

”Haastammekin ammattikorkeakoulut lupaamaan, että ne tuovat näille tulevaisuuden osaajille kansainvälisen taustan omaavia alumneja ja heidän uratarinoitaan ja verkostojaan rohkeasti esille.”

Näin ammattikorkeakoulut edesauttavat integroimaan kasvavia tähtiä yrityksiin monipuolisten projektien avulla. Voimme nimittäin jokainen osaltamme vaikuttaa työperäiseen maahanmuuttoon ja korkeasti koulutettujen sujuvaan työllistymiseen. Koulutusten Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa. Olennaisena osana tätä yhtälöä ovat korkeakouluopintojen kautta Suomeen päätyvät tulevaisuuden asiantuntijat.